Kulunut kuiva kasvukausi on koetellut kevätviljoja. Tulevat sateetkaan eivät satoa enää lisää eikä pelasta.
Kasvintuotannon palvelupäällikkö Satu Näykki ProAgria Länsi-Suomesta arvioi, että kevätviljoista saadaan Somerolla keskinkertainen tai heikko sato. Normaaliin satovuoteen verrattuna tavaraa saadaan puolet vähemmän, tai pahimmassa tapauksessa vielä sitäkin vähemmän.
Sen sijaan kevätkosteudesta nauttineet syysviljat ovat pärjänneet, ja niistä sataa viljaa laariin.
Syysviljat alkavat olla tuleentunutta, joten puimureita nähtäneen pelloilla jo heinä-elokuun vaihteessa eli viikon päästä.
Erikoinen kasvukausi
– On koettu kuiva ja hyvin erikoinen kasvukausi. Viimeksi on ollut pitkä hellejakso. Sitä ennen satoi toukokuussa ja oli kylmiä öitä. Kaikenlaista on mahtunut joukkoon. Ääri-ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen maata-louteenkin, summaa Satu Näykki.
Kylvöt myöhästyivät pääsääntöisesti toukokuun sateiden vuoksi. Osa sai kylvöt päätökseen vasta kesäkuulla. Sen päälle tulleet helteet ja kuivuus eivät tehneet hyvää kevätviljakasvustoille.
Näykki arvioi, että kevätviljoista saadaan Somerolla keskikertainen tai heikko sato.
– Kevätviljoista tulee puolet vähemmän satoa kuin normaalivuosina, tai vielä vähemmän. Tilojen ja lohkojen väliset vaihtelut ovat suuret, toteaa Näykki.
– Tiukoilla ovat sika- ja kanatilalliset, jotka ruokkivat eläimensä omalla ohralla ja vehnällä. Rehun hinta tulee nousemaan.
Syysvilja-ala kasvaa
Syysviljat ovat pärjänneet.
– Syksyllä kylvetyt kasvit nauttivat keväästä. Ne pystyivät käyttämään kevään kosteuden hyväkseen. Ja nyt osa pelloista alkaa olla pian puintikunnossa. Keltainen väri lisääntyy lohkoilla päivä päivältä, toteaa Näykki.
– Puimureita alkaa kohta näkyä pelloilla. Syysohrat ja ruis ovat tuleentunutta.
Toinen ryhmä joka menestyi olivat kevään nurmet. Ensimmäisestä rehusadosta tuli hyvä. Säilörehu saatiin pakettiin.
Mutta toista satoa joudutaan odottelemaan. Nurmi on lähtenyt hitaasti kasvamaan. Laitumet ovat palaneet; lehmillä ja lampailla on vähän syötävää.
Moni jätti kesannolle maita huilimaan, ja aikoo nyt syksyllä kylvää syyskasvit maahan.
– Syyskasvialat kasvavat, otaksuu Näykki.
Hän on huomannut, että monella tilalla on syysstrategia. Heillä on valmius tällaisina vuosina laittaa maahan syysviljoja tai muita kasveja, esimerkiksi syysrypsiä/rapsia kasvamaan. Myös monivuotinen kumina toimii hyvin yhtenä vaihtoehtona. Maa on kunnossa ja valmiina tähän.
Valopilkkuna kesänensimmäinen tuorerehusato
Mikko Virtanen katselee ohrapeltoaan Terttilässä. Vertti-lajike on muutenkin matalakasvuinen (68 cm), mutta nyt kuivana hellekesänä korsi on jäänyt entistä lyhyemmäksi. Savimaa on kärsinyt kuivuudesta.
– Jyvät näyttävät silti olevan jonkin kokoisia. Kyllä hehtaarisato jää kauas normaalivuodesta. Hyvänä vuonna tästä on saanut yli 5000 kiloa hehtaarilta. Nyt jäädään varmaan 2 500–3000 kilon paikkeille, arvioi maanviljelijä.
– Kyllä kehnolta näyttää tämä satokausi kevätviljojen kohdalla. Syysviljoilla menee paremmin.
– Heikkoa on, jos pelkästä viljasta pitää leipä ansaita. Kulut kuitenkin ovat samat: siemenet, lannoitteet ja muut, luettelee Mikko Virtanen.
Hän suosii aikaisia kevätviljalajikkeita. Ohralajike Vertin kasvukausi on 84 päivän paikkeilla. Mikko Virtanen laittoi siemenet multiin toukokuun loppupuolella.
– Näyttää siltä, että tätä pääsisi puimaan heinäkuun lopulla, elokuun alussa. Eli aika aikaisin, jatkaa Virtanen.
20 hehtaarin ohra-ala menee kaikki oman tilan lihakarjan rehuksi. Hernettä on 15 hehtaaria ja sen isäntä laittaa vihantana säilörehuksi ja paaleihin.
Virtanen on huolissaan, miten ohrapellossa olevalle heinälle käy. Lähteekö se sieltä kasvuun, saadaanko ensi kesänä eläimille syötävää ja eläimet voimaan hyvin.
Viljelijä sanoo, että karjatilalliselle epäonnistunut nurmen perustaminen näkyy noin viisi vuotta eteenpäin.
– Heinälle vesi tekisi hyvää. Ohrakasvustoa ja -satoa sade ei enää paranna eikä pelasta, laskee mies.
Virtanen kuvaa kuluvaa satovuotta erilaiseksi.
– Vuosi on ollut erilainen, mitä ennen olen kokenut. Toukokuu oli sateinen ja sen jälkeen tuli ennätyspoutakausi.
– Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut kylvöt vielä kesken, kun on pitänyt ryhtyä tuorerehun tekoon, ja tehdä päällekkäin kahta työtä. Tänä keväänä niin kävi.
Ensimmäinen tuorerehusato oli kuluvan kauden parasta antia.
– Siitä saatiin hyvä sato, kun oli toukokuussa ne sateet. Nyt toista nurmisatoa aletaan juuri korjaamaan. Kasvu on pysähtynyt. Nurmi täytyy kuitenkin korjata ajallaan, jotta laatu ei heikkene, ja jotta säiden salliessa nurmi lähtee uudelleen kovaan kasvuun ja siitä saadaan syksyllä vielä kolmas rehusato.