Monelle suomalaiselle rapujuhlat ovat iso kesän kohokohta. Niinpä huomenna käynnistyvä ravustuskausi saakin ravustajat vesille.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo, 50 euroa per rapu.
Pitää myös huomioida, että rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voikin toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien väillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä.
Lisäksi tulee muistaa, että rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty.
Täplärapu levittää rapuruttoa ja siksi sitä ei saa missään tapauksessa siirtää vesistöstä toiseen tai istuttaa vesistöihin. Myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.
Keittäessään rapuja jokainen vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että ravut lisätään aina kiehuvaan veteen yksitellen tai pieninä erinä. Veden tulee kiehua koko ajan.
Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, usein myös valmiiksi keitettynä.