
Luomuun siirtyminen toi uutta intoa maanviljelyyn
Helena Anttila-Lindeman ja Mikko Lindeman ovat vuodesta 1987 saaneet leipänsä maasta, kasvinviljelystä. Viimeiset neljä vuotta he ovat olleet luomutilallisia; siitä kaksi ensimmäistä vuotta oli siirtymäaikaa.
– Me vielä harjoittelemme luomukäytäntöjä. Tämä on mielenkiintoista ja antoisaa. Luomu on tuonut uuden draivin työntekoon. Rahaksi emme ole sitä vielä pystyneet muuttamaan, kertoo pariskunta.
– Olemme jo saaneet maan rakenteessa suhteellisen hyviä tuloksia: pellot ovat multavia tai runsasmultaisia.
Hyvällä tiellä ollaan, sillä maanviljelijäkaksikon työ sai tunnustusta. Tuohimäen tilalle annettiin kunniamaininta Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kisan Suomen kansallisessa osuudessa.
Matti ja Johanna Mehtolalle Joutsaan lähti toinen kunniamaininta.
Tuohimäen tila sai tuomaristolta kiitosta erityisesti maan vähäisestä muokkaamisesta, jatkuvan kasvipeitteen korkeasta määrästä sekä maan rakenteen ylläpitoon panostamisesta.
Lindemanit on mielissään saamastaan tunnustuksesta ympäristön, peltojen kasvukunnon ja uudistavien viljelymenetelmien hyväksi. He uskovat, että aktiivisilla ja uudistavilla viljelytoimilla pystytään vaikuttamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin maataloudessa.
– Kun maa voi hyvin, se tuo hyvinvointia myös meille ja muille, toteaa Mikko Lindeman.
WWF:n Suomen kisan voitti Sauli Brander Liskon luomukasvinviljeytilalta Kangasalta. Siellä on otettu käyttöön useita edistyksellisiä ympäristönsuojelumenetelmiä ennen kuin ne ovat muualla yleistyneet. Esimerkiksi vesiensuojelukosteikon käyttöä pintavaluntavesien käsittelyyn on kokeiltu jo 1990-luvulla ja testattu aluskasvien käyttöä ennen kuin ne tulivat mukaan ympäristökorvausjärjestelmään. Peltojen laidoilla on suojavyöhykkeitä, ja tilakeskuksen viereisten peltojen kaikki pintavalumavedet ohjataan kosteikoiden kautta, etteivät ne päädy rehevöittämään lähivesiä eivätkä Itämerta.
– Meidän tilalla ei kosteikkoja ole, koska luontaisia paikkoja niiden rakentamiseen ei juurikaan ole, sanoo Helena Anttila-Lindeman.
Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -palkinnon tarkoituksena on lisätä tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä.
– Maatalouden vesiensuojelu rakentuu pienistä osista tilakohtaisen tarpeen perusteella harkiten. On tärkeää, että toimet ovat osa tilan normaalia arkea. Tällöin niihin pystyy panostamaan myös pitkäjänteisesti, eikä niitä koeta vain ylimääräisenä rasitteena, korostaa tuomaristoon kuuluva MTK:n vesiensuojeluasiantuntija Airi Kulmala.