Parhaimmat onnittelut Silja Kosonen, olet nyt saavuttanut tärkeän välitavoitteen, paikan Suomen olympiajoukkueessa! Tästä varmaan olet jo pikkutytöstä saakka haaveillut ja tähän tähdännyt. Paikka tuli tavallaan yllättäen, koska olympialaisia siirrettiin vuodella alkuperäisestä ja se mahdollisti mukaan pääsysi.
Tokion kisat ovat sinulle tärkeä kokemuksen hakupaikka. Mutta ne ovat vain urasi yksi välitavoite. Sinulla on varmaan tavoitteet seuraavissa, sitä seuraavissa ja sitä seuraavissa olympialaisissa. Neljänsissä olympiakisoissasi olisit vielä alle 30-vuotias. Joissakin näissä siintää varmasti se lopullinen tavoite, olympiamitali.
Muistan vajaat viisi vuotta sitten syksyllä 2016, kun tulit Lahteen kilpailemaan lokakuun 8. päivänä kaksipäiväisiin kisoihin. Olit saanut sinä kesänä ensimmäisen SM-mitalisi, hopeaa T14-sarjassa ja ennätyksesi kolmen kilon moukarilla oli 50,04 sekä naisten nelikiloisella 39,94. Olin kuullut jo silloin päätöksestäsi siirtyä Someron Esaan, jonka moukariporukasta ja valmennuksesta uskoit ammentavasi urallesi kehitystä johonkin suurempaan. Toivotin sinut silloin kädestä pitäen tervetulleeksi Someron Esaan. Kädenpuristuksesi oli hieman ujo, mutta samalla se selvästi tuntui päättäväiseltä, haluan huipulle.
Tuossa kilpailussa heitit omat ennätyksesi 52,77 ja 41,96. Viimeksi mainittua paransit vielä vuoden lopulla 43,94:ään. Seuraavina vuosina kolmikiloinen parani 61,67, 64,66 ja 72,35 sekä nelikiloinen 51,48, 56,19, 63,60, 71,34 ja tänä vuonna toistaiseksi nuorten maailmanennätys 73,43. Vuoden 2016 jälkeen olet voittanut kaikki neljä ikäluokkasi Suomen mestaruutta ja viime vuonna jo naistenkin mestaruuden. Ensimmäisessä kansainvälisessä arvokisassasi Euroopan nuorten olympiapäivillä voitit kaksi vuotta sitten kultaa. Ehkä et itsekään silloin viisi vuotta sitten osannut arvata, että tähän mennessä olet jo tässä tilanteessa. Olympiaosanoton lisäksi tänä vuonna on mahdollisuus voittaa nuorten EM- ja MM-kultaa.
Samalla liityt harvinaiseen joukkoon, sillä seurastasi Someron Esasta aiemmin olympiakisoihin on yltänyt seiväshyppääjä Pentti Nikula juuri Tokion edellisiin kisoihin vuonna 1964, tosin sen kesäkauden jo Lahden Sampoa edustaen, sekä Minna Nikkanen, joka jo oli lähellä päästä Pekingiin 2008, mutta oli sitten mukana Lontoossa 2012 ja Rio de Janeirossa 2016.
Nuorten 19-sarjan EM-kisoihin olisit sinä Max Lampinen ollut myös oikeutettu, vaikka täytät 17 vasta syksyllä. Joukkueen valitsijat tekivät nyt aikaisempiin vuosiin nähden poikkeavan päätöksen, että ”alaikäisiä” ei lähetetä edes nurkan taakse Tallinnaan, vaikka tulostesi puolesta olisit ollut selvästi paras myös ylemmässä ikäluokassa.
Someron Esasta aikaisemmin 19-sarjan arvokisaedustuksen ovat saaneet ”alaikäisinä” Minna Nikkanen 15-vuotiaana EM-kisoihin ja 16-vuotiaana MM-kisoihin, Sari Kärkäs 16-vuotiaana MM-kisoihin ja 22-sarjan Euroopan Cupiin sekä seuran nykyinen puheenjohtaja Veera Hälli (o.s. Oksanen) 17-vuotiaana EM-kisoihin. Heistä Nikkanen voitti myöhemmin nuorten seipään EM-kultaa ja -hopeaa sekä oli aikuisissa EM-nelonen. Oksanen taas otti myöhemmin EM-pronssia 22-sarjan keihäässä.
Valtakunnallisesti näitä on vaikka kuinka paljon. Muistetaan yhä nuorten moukarin ME-tulosta hallussaan pitävä Olli-Pekka Karjalainen, joka jo 17-vuotiaana otti 19-sarjan EM-mitalin ja myöhemmin myös aikuisten EM-kultaa. Moukarinheitossa Suomella on nyt siis sekä miesten että naisten 19-sarjan maailmanennätykset.
Muitakin tuttuja nimiä tähän sarjaan viime vuosilta riittää. Wilma Murto on nuorten seiväshypyn ME-hyppääjä, joka 16-vuotiaana oli mukana 19-sarjan MM-kisoissa ja 17-vuotiaana EM-kisoissa sekä oli kahdesti sen jälkeen EM-mitaleilla. Samuel Purola taas oli 17-vuotiaana kaksinkertainen EM-mitalisti myös sarjaa ylempänä. Saga Andersson puolestaan otti heti neljännen sijan. Ja somerolaistaustainen Saara Nikander voitti 15-vuotiaana N19-sarjan Pohjoismaiden maastomestaruuden ja on sen jälkeen muun muassa Kalevan kisojen voittaja.
Kansainvälisiä esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Useimmat nuorina arvokisakokemusta saaneet ovat sitten myöhemmin menestyneet joko nuorten tai aikuisten sarjoissa paremmin kuin kanssakilpailijansa. Vain sairaudet tai loukkaantumiset ovat voineet tuota myöhempää menestystä haitata.
Toivon ja uskon, että rannalle jäännistäsi huolimatta myös sinä Max Lampinen näytät tulevaisuudessa oman potentiaalisi aina aikuisten arvokisoihin saakka. Ja pieni toivon kipinä vielä on ensi kuussa pidettävien 19-sarjan MM-kisojen osalta…
Aulis Tiensuu
urheilutoimittaja