Somero-lehti 8.7.2011
Teksti ja kuva Salli Lehtinen
Kalevalainen kivilinna keskellä metsää sekä mies, jonka suunnitelmin ja työllä se on syntynyt, herättää kunnioitusta.
Aika pysähtyy ja muu maailman meno kaikkoaa ympäriltä, kun Reino Koivuniemi syttyy jälleen kerran tarinoimaan rakennusvaiheista ja puureliefeistään sekä pitämään kuulijat hereillä vitseillään.
Marja Koivuniemi on paistanut pullat aamulla ja tarjoilee kahvit.
Uusia turistisukupolvia on ehtinyt varttua 20 vuodessa. Linnalla on myös pitkäaikaiset faninsa, kuten kahdeksissakymmenissä oleva tamperelaismies, jolle tämän kesän käynti oli järjestyksessä 14:s. Mies lupasi, että kyllä hän vielä 15:nnen kerran tulee.
Isäntäparin mieleen muistuvat 1990-luvun bussimatkailun huippuvuodet, jolloin Hiidenlinnan vuosittainen kävijämäärä kipusi 15 000:een. Parkkipaikalla pyöri parhaimmillaan kuusi turistibussia päivässä.
Kesä menee vilahtamalla
Nyt kun molemmat ovat ohittaneet 70-vuotispaalun, on ollut pakko hidastaa tahtia. Enää ei pidetä kuutta päivää viikossa auki läpi kesän, vaan ainoastaan heinäkuun.
Kesä- ja elokuussa ovet ovat auki lauantaisin ja sunnuntaisin, ja tilauksesta muinakin päivinä.
Heinäkuussa ollaan paikalla tiistaista lauantaihin, silloin tulevat satunnaiset matkailijat ja paikalliset ja kesäasukkaat tuovat vieraitaan.
Ryhmät tulevat keväällä ja alkukesällä. On eläkeläisryhmiä, omakotiyhdistyksiä ja eri ammattialojen ihmisiä niin kuin esimeriksi 30 gynekologin porukka.
Rakennusalan ihmiset katselevat tarkkaan Reino Koivuniemen timpurin töitä.
Paljon ideoita jää käyttämättä
Linnan jälkeen Särkjärven tuntumaan on noussut rakennusten rypäs, kaikki Koivuniemen jäljittelemätöntä tyyliä. Vaikka rakennustahtikin on rauhoittunut, viimeksi syksyllä valmistui varasto-verstasrakennus privaattipuolelle.
Varasto on sisäkorkeudeltaan kuusi metriä, ei yhtään tolppaa ja huipussa ikkunakupu. 35 komeroa kiertää varaston seiniä ja keskelle jää avoin tila, jonne Koivuniemen Reiska voi vapaahetkinään puikahtaa töihin.
– Ideoita on päässä, paljon niistä jää käyttämättömiksi. Jos kävelen, aina jokin rakennustyö on mielessä ja ratkon yksityiskohtia. Luova ihminen on sellainen.
Koivuniemet ilmoittivat pari vuotta sitten, että he ovat valmiit luopumaan linnan pidosta. Kyselyjä on tullut, mutta ei sopivaa ostajaehdokasta. Paniikkia ei ole, joten annetaan ajan kulua. Sellainen ostaja kun löytyisi, joka olisi valmis jatkamaan matkailuyritystä.