Vuonna 2011: ”Vettä pitää osata lukea”

0
Sakari Salakka kertoi kalastusluvista, kalastusnikseistä ja osallistui Someron Urheilukalastajien onkikilpailuihin.

Somero-lehti 1.7.2011

Teksti ja kuvat Kirsi Seppälä

Sakari Salakka on pitkän linjan kalamies, joka jakaa auliisti neuvoja kokemattomille. Vettä pitää osata lukea, sillä se kertoo, missä kalat mahdollisesti lymyilevät ja käyvät syöttiin.
– Terve! Kalaonnea! huikkaa jokainen Tauno ja Sisko Vianderin mökin terassille kipuava kalastuksen harrastaja ja hymyilee vinosti.
Sakari Salakka tervehtii ja kättelee tulijoita sekä toivottaa kalaonnea tulijallekin – vinon hymyn kera.
Reilut parikymmentä kalastuksen harrastajaa, joista suurin osa on jo tukevassa keski-iässä, kokoontuu Vianderin mökille Somerniemelle Ruuhirannantielle. Järveltä tuulee kovaa ja vihmoo vettä – juhannuksen aaton aaton sää ei muistuta keskikesästä etäisestikään. Ensin juodaan kahvit pullan kera ja sitten maksetaan osanottomaksu. Sen jälkeen jokainen virittelee vehkeensä – siis kalavehkeensä, Salakka muistuttaa – ja valitsee onkipaikkansa.
– Nämä ovat pussihousukisat, eli onkipaikan saa valita vapaasti. Isommissa kilpailuissa onkipaikat arvotaan, ja etäisyydet toisista kilpailijoista on määritelty tarkkaan. Vain yhden ongen käyttö kerrallaan on sallittua, syötiksi kelpaa luonnonmato tai -toukka, ja kalat pitää laittaa kuivaan pussiin. Täällä on naisten ja miesten sarja, jota voisi kutsua rollaattorisarjaksi. Onkikilpailut ovat sosiaalinen tapahtuma, jossa huuli lentää, Salakka kertoo.
Jälkimmäisen toimittajakin huomaa heti. Jokainen pistää paremmaksi kuin toinen ja nauraa päälle niin, että luulisi kalojen säikähtävän kauemmas rannasta. Tiedättekö, mikä on kalamiehen rukous?
– Herra anna niin iso kala, ettei aina tarvitse valehdella, Salakka nauraa.
– Kalastuksen viehätystä ei ymmärrä, ellei sitä ole harrastanut. On hermolepoa, kun saa olla luonnossa. Mutta on niitäkin, jotka saavat tästä stressiä, Salakka hymyilee.
Salakka harmittelee, ettei nuorta polvea juuri näe kaloja narraamassa. Hän tietää syynkin, eikä se ole kiinnostuksen puute. Salakka on pitänyt eri puolilla Etelä-Suomea kalastuksen opastuspäiviä, joihin on parhaillaan tullut 70 lasta ja nuorta. Siitä harrastus jatkuisi, jos vanhemmat veisivät lapsiaan järville onkimaan ja kalastuskisoihin. Jos järvi on kaukana kotoa, monikaan ei pääse ilman kyytiä. Toista tosin oli Jakkulasta kotoisin olevan Salakan nuoruudessa: silloin jäätiin koulubussista pois ja hiihdettiin järvelle pilkille.
Vettä vihmoo terassille saakka, ja mieleen tulee sanonta siitä, että kala syö sateella hyvin. Pitääköhän se paikkansa?
– Eipä kai, mutta vettä pitää muuten osata lukea. Nyt tuuli käy rantaan päin, ja aallot hakkaavat rannasta syötävää irti. Kalat uivat rantaa kohti. Joissa on virtapaikkoja, ja kalat ovat usein akanvirrassa, eli paikassa, jossa virta kääntyy toiseen suuntaan, Salakka opastaa.
Entä sitten välineet? Terassillinen onkijoita hörähtää nauruun: tämä on välineurheilua.
– Vehkeet sen mukaan, mitä kalaa missäkin on ja mitä aikoo saada. Esimerkiksi syvässä vedessä lähellä rantaa pärjää lyhyelläkin vavalla. Ne punavalkoiset kohot, joita yleisesti näkee, ne tappavat kalastusinnon heti. Pitää olla kevyempi koho, joka ei heti ota vastaan, kun kala nyppää, Salakka vinkkaa.
– Käytän tätä kohoa salakan pyydystämiseen, Salakka nauraa ja esittelee pienen pientä kirkasväristä kohoa.
Pieni koho menee vähän veden alle, kun kala koskettaa syöttiä. Näin se jatkaa syötin napsimista ja jää koukkuun.
Kun Salakka on tarjoillut annoksen vinkkejään, kello alkaa olla niin paljon, että hänen on aika muiden onkikilpailijoiden kanssa lähteä tosi toimiin. Toimittaja alkaa tehdä lähtöä takaisin toimitukseen, vaikka mielessä vähän kaihertaakin, kun oma pajunvitsasta tehty mato-onki isoine punavalkoisine kohoineen onkin kotona liiterin seinässä ties monennettako vuotta.
– Kalaonnen toivottaminen tuo huonoa onnea. Sitä ei tosissaan sanota kenellekään, vaan näin tuttujen kesken, Sakari Salakka tokaisee.
– Kireitä siimoja!”Vettä pitää osata lukea”Herra anna niin iso kala, ettei aina tarvitse valehdella.Sakari Salakka on pitkän linjan kalamies, joka jakaa auliisti neuvoja kokemattomammille. Vettä pitää osata lukea, sillä se kertoo, missä kalat mahdollisesti lymyilevät ja käyvät syöttiin.Jakkulasta kotoisin oleva Sakari Salakka on ollut pikkupojasta saakka innokas kalamies. Hän kuuluu seitsemään kalastusseuraan ja kiertää kilpailuissa ahkerasti.Sakari Salakan saalis kulkee kaulaan ripustettavassa pussissa, jonka sisällä oleva muovipussi on kiinnitetty ämpäristä leikattuun reunaan. Vavalle on oma kotelonsa ja muille tykötarpeille reppu.Kun koho on kevyt ja menee välillä pinnan alle, kala jää näykkimään syöttiä ja tarttuu koukkuun. Kala voi säikähtää isoa kohoa, joka ei yhtään anna myöden, kun se näykkii syöttiä.

Someron Urheilukalastajat kokoontuivat mökilleen Somerniemelle Ruuhirannantielle onkikilpailuihin.

Onkiminen kuuluu jokamihenoikeuksiin

Mato-ongintaan ja pilkkimiseen ei tarvita lupaa, sillä ne kuuluvat kaiken ikäisten jokamiehenoikeuksiin. Muutama rajoitus näihinkin on, sillä mato-ongelle ei saa mennä muun muassa siika- ja lohipitoisten jokien koski- ja virtapaikkoihin eikä vesialuille, joissa kalastus on muuten kielletty. Mato-ongen ja pilkin vavassa ei saa olla heittokalastukseen soveltuvaa kelaa.
18–64-vuotiaat voivat harrastaa viehekalastusta ja heittokalastusta tai uistelua yhdellä vavalla maksamalla valtion kalastuksenhoitomaksun sekä viehekalastusmaksun. Tätäkin voidaan rajoittaa siika- ja lohipitoisten jokien koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on muuten kiellettyä.
Muuhun kalastukseen, yhtä useammalla vavalla uisteluun tai ravustukseen täytyy maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu ja saada vedenomistajan lupa. Alle 18-vuotiaiden ja 65-vuotta täyttäneiden ei tarvitse maksaa kalastusmaksuja.
Kalastusluvat ovat tarkistettavissa Kalatalouden Keskusliiton internet-sivuilta.

Uusi kalastuslaki valmisteilla

Kalatalouden Keskusliitto on ehdottanut, että kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistettäisiin. Näin syntyvällä yhdellä luvalla saisi kalastaa koko maassa. Uudistuksen takana on ajatus siitä, että nykyistä kalastuslupakäytäntöä pidetään monimutkaisena. Uutta lupaa on valmisteluvaiheessa arvosteltu kalliiksi, joskin kalastusvälineiden hintoihin verrattuna summa ei ole suuri.Mato-onginta kuuluu jokamiehenoikeuksiin

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here