Arimaan vedenpinnankorkeuden vakiinnuttamista käsitellyt ympäristölautakunta ei ollut perussuomalaisten valtuutettu Harri Känkäsen mukaan kuunnellut patohankkeen vastustajia. Seikka tuli esille valtuustossa.
– Olen lukenut kaikki kokouksen paperit asiasta, mutta en näe siellä yhtään vastustajan kommenttia. Haluan kysyä, onko kuultu myös niitä, jotka vastustavat hanketta, Känkänen aloitti.
Edellisen ympäristölautakunnan puheenjohtaja Mikko Virtanen (kesk.) vastasi saaneensa vain patohanketta puoltavia lausuntoja.
– Ainakaan henkilökohtaisesti minä en ole kuullut vastustuksesta, vaikka en muiden jäsenten puolesta voikaan ottaa kantaa. Vain muutama yhteydenotto tuli hanketta puoltaneilta. Lisäksi Someron Vesiensuojeluyhdistykseltä kysyttiin kantaa, ja se oli myönteinen.
Virtanen muistutti, ettei lautakunta ottanut patohankkeeseen muulla tavoin kantaa kuin kaupungin omistaman kiinteistön osalta.
– Samalla lautakunta antoi luvan rakentaa padon kyseiselle kiinteistölle. Jos padolle haetaan rakennuslupaa, niin senhän myöntää Turun Aluehallintovirasto.
Lisäksi asiassa tarvitaan Mikko Virtasen mukaan suostumuksia, jotka kysytään kaikilta, joiden maata jäisi veden alle.
– Näitä on 111 kiinteistöä, ja nykyisen vesilain mukaan tarvitaan 75 prosentin enemmistö. Halutessaan nämä kiinteistöt saavat korvauksen, joka on kaikkiaan noin 30 000 euroa. Sekä Ely että Avi ovat molemmat olleet hankkeelle myötämielisiä, Virtanen tähdensi.
Virtanen kertoi kuulleensa padon rakentamisen tarpeen syyksi, että tarkoitus on pienentää Arimaan vedenpinnan vaihtelua 70 sentistä 50:een senttiin.
– Muutos on hyvin maltillinen. Keskivedenkorkeus nousee noin 13 senttiä. Lain mukaan alle 25 sentin nousu on vähäistä.
Virtanen totesi virtausten olevan suurimmillaan keväällä.
– Padon yksi ajatus on varastoida kevättulva, jolloin keskivirtaus tasoittuisi pidemmälle ajanjaksolle. Lautakunnan enemmistö totesi padon parantavan alajuoksun asemaa. Kenelläkään ei ole mitään hätää.
Känkänen huomautti saaneensa sähköpostia Haisevanojan, Lahnalammen ja Mäentaanjoen luonnonsuojeluyhdistykseltä.
– Heillä kesäkuisen kokouksen enemmistö, 84 prosenttia, oli Arimaan vedenpinnan tasaushanketta vastaan. Miksi lautakunnalla ei ole tietoa vastustuksesta? Päätetäänkö me asioita pelkästään sen mukaan, mitä joku tuo tänne esitettäväksi? Eikä kysytä mistään muualta tietoa. Kuulostaa aika oudolta, Känkänen ihmetteli ja jatkoi.
– Vaikka siellä on toistasataa mökkiläistä. Totta kai se on heille hyvä, että vesi pysyy normaalikorkeudella.
Harri Känkänen jatkoi alajuoksulla olevan todennäköisesti enemmän mökkiläisiä ja asukkaita.
– Varmasti vaikutus on suuri sinnekin. Jos vettä ei tule, niin yhdessä lammessa on vettä ja muissa ei.
– Varsinkin kun me ollaan yksi tappelu juuri käyty, minkä Kalle Alhoranta voitti Kalattomannotkon vedenotosta. Siellä vesi laski toista metriä, kun Salon kaupunki otti vettä. Ei tämäkään oikein ole, että muutamat mökkiläiset saavat pidettyä vettä omassa lammessaan ja loput kärsivät.
Mikko Virtanen ei halunnut lähteä tielle, jossa vedenottoa verrataan padonrakentamiseen.
– Jos vettä otetaan jostain luonnottomia määriä, niin totta kai se vaikuttaa. Se oli mielestäni huono vertauskuva.
Pato ei Virtasen mukaan mitenkään vaikuta sadantamääriin.
– Ei vesimäärä muutu, jos meillä on pato. Valuma-alueelle tulee sama vesimäärä kuin ennen. Mutta se tulee eri rytmissä padon jälkeen. Se tasaa veden tuloa. Mutta vesimäärä ei muutu.
– Ainoa, mikä teoriassa voisi muuttaa vesimäärää, on se, että järven pinta-ala hiukan kasvaa, mikä vaikuttaa haihduntaan. Silloinkin puhutaan promilleista. Sillä on teoriassa merkitystä mutta käytännössä ei.
Totti Nuoritalo (kok.) tarkensi vielä asiaa.
– Arimaa on läpivirtausjärvi. Suurimmat järvet sen yläjuoksulla ovat Särkjärvi, Levo-Patamo ja Vehka-Patamo, mistä vesi virtaa Arimaalle, plus muutamia pienempiä lampia. Kun tehdään pato, ei vesi häviä mihinkään, vaan se virtaa läpi.
– Lautakuntahan ei voi olla tietoinen tällaisesta kokouksesta. Lautakuntaan ei ollut kukaan lähettänyt mitään vastustusta. Asia kulkee niin päin, että lautakuntaan otetaan yhteyttä, eikä lautakunta ole odottamassa, jos joku jotain tietää.