Viljelijät, joilla oli tänä keväänä kasvussa runsaasti syysviljaa, ovat saaneet odottaa rauhallisina puinteja.
Puinnit ovat hyvässä myötäisessä. Syysviljakasvustot ovat kautta linjan erinomaisia. Ne ovat hyötyneet oikukkaista säistä. Varsinkin verrattuna kevätviljoihin. Palikaisten kartano sai rukiit pois viime viikolla. Nyt on syysvehnien vuoro.
– Näyttää siltä, että kelit ovat paranemassa. Nyt edetään rauhallisesti, ei mitään paniikinomaista, tilanhoitaja Verner Nuuros sanoo.
Jos sateita ei ole luvassa, saa taivaankannen ”tehokuivuri” tehdä työtä kuivurin sijaan.
—————————————————-
Iso syysvilja-ala oli oikea ratkaisu
Sauli Kaipainen
Puimurin koppi on viileä ja pölytön. Tasainen humina käy ja kone vatkaa puimakoneen tahdissa.
– Aloitin rukiin puinnilla viime viikon maanantaina–tiistaina. Syysvehnän kimppuun käytiin tämän viikon maanantaina, Verner Nuuros järjestelee töitä 17-jalkaisen Claas Tucanon ratissa.
Palikaisten tilanhoitaja on tyytyväinen ratkaisusta. Syysviljoja oli kylvössä 2/3 kartanon viljelypinta-alasta.
– Oli taas kerran oikea ratkaisu. Kylvöaika ulottuu heinäkuun lopulta aina lokakuulle asti. Kevätkylvöissä pitäisi puristaa viikkoon–puoleentoista.
Syysvehnälajike Ceylon on osoittautunut hyväsatoisaksi.
Korsi on lyhyt ja lisää pituutta on nipistetty korrensääteellä. Ei ole vaaraa lakoontumisesta. Pieni olkimassa helpottaa tulevia kylvöjä.
Tähkä taipuu kohtuullisesti, mikä nopeuttaa kuivumista sateen jälkeen.
Tarkoituksena on pistää samaan lohkoon jälleen syysviljaa.
– Olen joka vuosi koittanut lisätä syysviljojen osuutta. Katsotaan, tuleeko koskaan vastaan, että kaikki olisi kylvetty jo syksyllä. Se olisi ihanteellinen tilanne, Voisi keväällä tehdä jotain ihan muuta, Nuuros naurahtaa.
Tässä Suomi alkaa mennä kohti Keski-Eurooppaa. Siellä kylvöt ovat syksyllä.
– Kun seuraa tilanteita muualla, niin onhan se harvinaista, että keväällä kylvetään ylipäätään enää missään.
Lohko on kylvetty Horsch Pronto -kylvökoneella härkäpavun sänkeen viime syyskuun lopulla. Satomääräksi Nuuros arvioi kuutta tonnia hehtaarilta.
– Kuivuus vei tänä kesänä kuitenkin sen terävimmän kärjen. Se leikkasi satoa ja sateet tulivat kuukausi liian myöhään. Vettä olisi kaivattu kesällä enemmän.
– Toisaalta kostea kevät oli syysviljoille aivan optimaalinen. Normaalisti nämä kärsivät keväällä kuivuudesta. Toukokuinen vedentulo oli näiden kannalta täydellinen tilanne, Nuuros vertaa.
Toisaalta heinäkuun kuivuus rankaisi vähemmän syys- kuin kevätviljoja.
Kevätrypsiäkin Palikaisissa oli kylvössä, jota Verner Nuuros on aina koittanut jonkin verran suosia. Hinnastakin huolimatta.
– Sitä on pakko saada viljelykierron takia maille. Ei voi viljellä vain pelkkää viljaa. Se on vähän tuhon tie. Pakko olla palkokasvia ja öljykasvia mukana kierrossa. Nurmikasvejakin pitää olla. Se toimii vasta sitten, kun pelloilla on sopivassa määrin kaikkea.
SU Performer -hybridirukiista satoa kertyi myös noin 6 000 kiloa hehtaarilta.
– Enemmänkin olisi voinut tulla, mutta sielläkin rupesi kuivuus näkymään.
Palikaisten ruisala oli 30 hehtaaria.
– Se puitiin puoleentoista päivään. Ja oli kuivaa, puintikosteus 15–16 prosenttia. Laitoin sen suoraan kylmäilmakuivuriin, ei tarvinnut lämminilmaa ollenkaan.
Syysvehnäala on 60–70 hehtaaria.
– Nämä tulevat olemaan jatkossakin valtalajikkeet. Eli syysvehnää ja ruista, joiden jälkeen vähän härkäpapua ja öljykasveja. Se, mitä jää jäljelle, niin kauraa.
Kuivatuksen esilämpö kerätään Palikaisissa hakkeesta. Loppuasteet otetaan öljyllä.
– Elikä esilämmitys tehdään radiaattorilla ja loput parikymmentä astetta puristetaan öljyn kanssa. Meillä on myös uudet kylmäilmasiilot, jotka soveltuvat oman sähköntuotannon kanssa vallan mainiosti.
– Käytännössä jalostamme hakkeen ensin sähköksi ja sen kautta ilmavirraksi. Eli sekin on periaatteessa hakkeella kuivattua, mutta muuttaa vain muotoa siinä välissä. Se on tavallaan puskurikuivuri, joka on ollut meille hyvä investointi.
Verner Nuuroksella on meneillään juhlapuinnit. Marraskuussa täyttyy 10 vuotta Palikaisissa.
– Äkkiä on aika mennyt! Nuori poika ei silloin tiennyt mihin joutui. Mutta kaikesta on selvitty, Nuuros nauraa uudelleen.
– Nyt tästä alkaa nauttia, kun saa vähän omaa näkökulmaa ja tuotua tänne omia ajatuksia. Totta kai se on palkitsevaa, että saa itse kehittää toimintoja.
Suurimmiksi voitoikseen Nuuros nimeää kuivurin laajennuksen ja esikuivaavat siilot.
– Se on ollut ratkaiseva juttu. Myös täsmäviljelyyn lähtö ja tietotekniikan sekä automaation saaminen viljelyyn ovat tuoneet mukanaan aika paljon.
– Kylvökone osaa itse säätää lannoitusta kartan mukaan ja kasvinsuojeluruiskua pystytään käyttämään erilaisilla gps-pohjaisilla sovelluksilla, kuten lohkoautomaatiota ja määrän säätöä.
Kartanon uudessa Jontikassa on nyt myös automaattiohjaus.