Someron kaupungin tila on ollut viive vuosina pääosin vakaa. Väestömäärän lasku ja ikääntyminen kuitenkin yhdessä tarkoittavat, että kaupungin taloudelliset resurssit heikkenevät, eikä nykyisenlaista palvelurakennetta ole mahdollista ylläpitää jatkossa.
Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää toimintojen uudelleen järjestämistä ja kehittämistä. Toisaalta myös palvelutason laskua sekä heikentymistä.
Vastuu talouden tasapainotustoimien toimeenpanosta on Someron kaupunginhallituksella. Lautakunnat vastaavat käytännön toimenpiteiden toteuttamisesta sillä tavoin, kuin valtuusto niistä päättää.
Konsulttitoimisto NHG Finland Oy on teettänyt Somerolle talousohjelman pohjaselvityksen. Se sisältää palvelujen leikkauslistan, jolla Somero voisi säästää jopa 4,9 miljoonaa euroa vuosittain.
Selvityksen laskelmat perustuvat kerättyyn Kuntamaisema-vertailuun sekä viranhaltijoiden ja kaupunginhallituksen jäsenten haastatteluihin sekä esimiesten kanssa pidettyihin toimi-alakohtaisiin työpajoihin Somerolla.
Selvitys ei sisällä päätösehdotuksia, sen tehtävänä on toimia kaupungin päätöksenteon tukena. Syksyn aikana selvitystä tullaan käsittelemään valtuustoseminaarissa.
Kuntamaisema on osa NHG Finland Oy:tä. Kuntamaisema tarjoaa julkisen sektorin johtamisen tietotarpeisiin ratkaisuja ja asiantuntijapalveluita. Käytössä on laaja vertailuaineisto yli 10 vuoden ajalta.
Päätösehdotukset työstetään tämän syksyn aikana. Erillisselvitykset, kuten oppimisympäristöselvitys, huomioidaan mukana.
Kaupunginhallitus huomauttaa, että osa toimenpiteistä, muun muassa rakennuksien purut/luopuminen ovat sellaisia, joiden osalta on jo aiemmin tehty toisenlaisia linjauksia. Toisaalta ne toteutuessaan edellyttäisivät käytännössä kaupungilta korvaavia toimenpiteitä, joiden kustannusvaikutuksia ei ole huomioitu.
Myös yritystiloissa toimivien asiakasyritysten kanssa on neuvoteltava toiminnan turvaavista vaihtoehtoisista ratkaisuista. Lisäksi on jo päätetty, että Poikkipuoliaisten saunasta ja rannasta ei luovuta.
Selvityksessä nousi henkilöstöpuolen haastatteluissa toistuvana riskinä esiin osaavan henkilökunnan saatavuus. Eläköityminen on kiihtymässä ja uusien työntekijöiden rekrytointi on jo nyt vaikeaa, tietyissä palveluissa on jo pulaa.
Talouden ja toiminnan raportointikäytänteissä ja työkaluissa tunnistettiin paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Talouden seurantaa toivottiin helpommaksi ja nykyiset eri raportointivaihtoehdot jopa sekaviksi. Erilaisten hankkeiden projektien talouden seuranta koettiin lähes mahdottomaksi.
Työpaikkaomavaraisuuden heikko kehitys nousi esille. Yhtenä haasteena nähtiin myös kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tila.
Kaupungille laadittua kiinteistöstrategiaa ei ole vielä saatu käytäntöön. Esille nousi myös laajempi yhteistyö muiden kuntien kanssa.
Syntyneiden laskussa oli vertailu: Vuonna 2013 syntyi 83 lasta, vuonna 2019 syntyneitä oli 50. Ikäluokista ainoastaan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa, ja reilusti vuoteen 2035 asti.
Nuorten ikäluokkien väheneminen pienentää valtionosuuskertymiä. Siksi palvelurakenteen on muututtava ikäluokkien mukana.
Mikäli palvelurakennetta ei Somerolla sopeuteta laskevaan lapsimäärään, nousee varhaiskasvatuspalveluiden ikäluokkaan suhteutettu kustannus 10 600 eurosta 14 500 euroon (+37 %) vuoteen 2029 mennessä. Someron varhaiskasvatuspalvelut ovat jo nykyisin Somerolla keskitasoa kalliimmat ikäluokkaan suhteutettuna.
Perhepäivähoidon kustannustaso on keskitasoa, mutta lasta kohden päiväkodin kustannustaso on korkea.
Vuosina 2011–2014 syntyneet muodostivat poikkeuksellisen suuria ikäluokkia. Nämä lapset ovat nyt alakouluiässä. Kouluikäisen väestön määrä laskee voimakkaasti tulevina vuosina.
Koulujen tilat koetaan olevan Somerolla tehokkaassa käytössä. Ikäluokkien muutos kuitenkin tulee vaikuttamaan tarpeisiin merkittävästi.
Someron koulujen koko oppilasmäärä mahtuisi Joensuun koulun ja yläkoulun tiloihin jo vuonna 2023.
Perusopetuksen oppilaskohtainen kustannus Somerolla oli vuonna 2019 yhteensä 8 800 euroa. Tiiviin mallin mukainen kustannus olisi vajaa 7 500 euroa ja realistinen malli 7 700 euroa per oppilas.
Nykyisen perusopetuksen palveluverkon kokonaiskustannukset olisivat vuoteen 2035 mennessä 99 miljoonaa euroa. Tiiviin mallin kustannukset olisivat 64,2 miljoonaa (-34,8 miljoonaa). Realistinen malli olisi 2023 noin 1,4 miljoonaa verrattuna nykyisen palvelurakenteen kustannuksiin.
Kirjastopalveluiden asukaskohtaisia kustannukset vertailu näkee korkeina, vaikka aukiolotunnit asukasta kohden ovat keskitasoa alhaisemmat. Käyttöikänsä lopussa olevaa kirjastoautoa konsultti ei näe tarpeellisena uusia.
Somero-opiston asukaskohtaiset nettokustannukset konsultti vertailee korkeiksi, myös saatu valtionosuus huomioiden. Korkeaa kustannustasoa selittää huoneistokustannusten merkittävä osuus.
Toisaalta vertailu näkee opiston tärkeänä palveluna ikääntyvälle väestölle, eikä se tuota juurikaan päällekkäisiä palveluita kaupungin liikuntapalveluiden kanssa. Kustannussäästöt kohdistuisivat pääosin kansalaisopistotoiminnan tilakustannuksiin.
Teknisellä puolella kaupungin omistamat vuokratilat tuottavat tappiota vuosittain 25 euroa asukasta kohden vuonna 2019 (eli noin 220 000 euroa).
Konsultti näkee, että ellei Nuppulinnaa ja Kiiruun koulun väistötiloja saada myydyksi, kannattaa kaupungin purkaa ne. (Muut purettavat kohteet erillisessä taulukossa.) Purkukustannukset ja alaskirjaukset olisivat katettu kokonaan 2028.
Ympäristösuojelun asukaskohtaiset kustannukset laskelma näkee korkeina verrattuina muihin kuntiin, johon konsultti suosittaa yhteistyötä.
Mikäli kaupungin toimintaa ei sopeuteta asukasrakenteen muutokseen, heikkenee kaupungin talous tulevina vuosina, eikä vuosikate kata vuotuisia poistoja.
Pääosa säästötoimenpiteistä jaksottuu vuosille 2022–2025, ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta säästöpotentiaali on laskettu vuoden 2023 palvelutarpeen mukaan. Rakennuksien purut jakautuvat vuosille 2022–2025, jolloin täysimääräinen kustannushyöty olisi käyttötalouteen saatavissa vuonna 2028.
Konsulttitoimisto lohduttaa, että Someron kaupungin taloudellinen tilanne ei ole vielä kriittinen, sillä kaupungilla on kertynyttä ylijäämää. Koko maan heikko väestönkehitys näkyy kuitenkin myös täällä ja tuo merkittävää painetta kaupungin talouteen tulevina vuosina.
Valtakunnalliset suunnitelmat erityisesti sote-palveluiden osalta eivät nykyisten laskelmien valossa merkittävästi helpota kaupungin taloudellista tilannetta.
Säästöjen summat
Toimenpide Kustannusvaikutus
Päiväkotiverkon supistaminen (välimalli) 1 481 213 e
Kouluverkon supistaminen (välimalli) 1 423 796 e
Rakennusten purku 650 000 e
Työllisyys 300 000 e
Kansalaisopiston kustannustason lasku 210 000 e
Perhepalvelut 197 253 e
Ikäihmiset 171 322 e
Vastaanottopalvelut 100 000 e
Ympäristönsuojelun kustannustason lasku 100 000 e
Vuokratilojen vuokrien tarkistukset 76 000 e
Kirjastoautosta luopuminen ja kirjaston aukiolon supistus 73 000 e
Liikenneverkkopalveluiden palvelusopimusten tarkistus 71 000 e
Päihdehuollon asumispalvelut 22 000 e
Purettavat talot
Vuonna 2022
Jauhetalo
Kiiruunkulma
2025 mennessä
Kirkonmäen koulu
Leppäkertun päiväkoti
Tervaskanto