Lisääntynyt kotimaanmatkailu ei näkynyt Somerolla – isojen ihmisryhmien matkailupaikat puuttuvat

Suomessa on uutisoitu ennätysmäisestä matkailukesästä. Moni on laittanut ulkomaanmatkailun pannaan, ja sijoittanut rahansa kotimaahan.
Tämä onnellinen tilanne jäi Somerolta tänä kesänä hyödyntämättä. Tapahtunutta ja syitä pohtivat nyt Hovilan Arja Torkkomäki, Härkälän Soili Suominen-Hurme ja Kivimeijerin Antero Kare.
– Tavallinen suomalainen matkailija, tähän asti lähinnä etelässä käynyt, kävi ehkä nyt isommissa nimipaikoissa Suomessa. Sellaisissa kuten Aavasaksa, Koli tai Saana, eli suurissa nähtävyyksissä. Luontokohteet ovat yleisti kohonneet suosioon. Niitä ei koeta Somerolla olevan, Antero Kare arvioi.
– Sanottaisiinko vaikka näin, että paremminkin olisi voinut mennä. Kun niin valtavasti puhuttiin vilkastuneesta kotimaanmatkailusta. Se ei Hovilassa näkynyt sillä tavalla kuin me ehkä odotimme, koska sitä niin paljon hehkutettiin. Ehkä matkailu kohdistui perinteisiin paikkohin; Hanko tai Porvoo, joita aika paljon mediassakin pidettiin esillä, arvioi puolestaan Arja Torkkomäki.
Härkälän kartanosta Soili Suominen-Hurme vahvistaa ihmisiä käyneen saman verran, tai ehkä vähän enemmän. Normaaliin, koronaa edeltävään aikaan ei ylletty Härkälänkään kesän näyttelyissä.

– Retkiryhmiä oli vieläkin tosi vähän. Muutama, ehkä vain alle viisi ryhmää kävi. Koronarajoitukset ovat tuntuneet olevan koko ajan esillä uutisissa.
Ihmiset ovat säikähtäneet uutisointeja. Vanhempi väki ei mielellään lähde.
– Sä et tiedä, keitä siellä bussissa on. Kun et tunne niitä kaikkia. Se muodostaa kynnyksen lähteä retkiryhmän matkaan.
Majoitusta on Härkälässä ollut enemmän kuin viime kesänä.
– Mutta se on vähän eri asia, kuin että tullaan katsomaan näyttelyä. Eivät ne ole samoja ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet näyttelytoiminnasta ja kulttuurista, kuin jotka tulevat majoittumaan.
– He eivät välttämättä näyttelyä halua katsoa. Vaikka pääsisivät ilmaiseksi – he eivät ole kiinnostuneita. Eikä siinä mitään, jokainen tekee niin kuin tykkää, Soili Suominen-Hurme myöntelee.
Vaikka luonto kiinnostaa hänenkin mielestään ihmisiä, se ei auta kulttuuritoimijoita.
– Se on murto-osa, jotka ovat kiinnostuneet sekä kulttuurista että luonnosta. Oikein sydämestään. Mutta kyllä heitäkin on.
– Ehkä ensi kesänä voi kertoa jo parempia uutisia. Ehkä piristystä tulee! Tämäkin kesä näytti ihan hyvältä juhannukseen asti, siitä olisi ollut hyvä ponnistaa. Oli varauksia, mutta sitten tulivat ensimmäiset deltavariantti-uutiset. Siitä kesä hiipui ja tuli peruutuksia.

Hovilan kartanossa aloitettiin markkinointi pandemian takia aika myöhään. Oli hyvin epävarmaa, voidaanko ovia ylipäätään edes avata.
– Sanotaan, että normaalikesiin verrattuna meidän markkinatoimemme olivat vaatimattomat. Juuri epävarmuudesta johtuen. Nyt kaksi viikkoa sitten ovat loput syksyn ryhmät peruuttaneet – tai paremminkin sanoen – siirtäneet tuloaan jälleen kerran. Eräskin ryhmä jo neljännen kerran vuodelle 2022, Arja Torkkomäki kertoo.
Hovilan kävijät ovat pääasiassa senioreita.
– Samalla he ovat ne kaikkein pelokkaimmat. He jäävät kotiin, kun heidät on sinne kerran komennettu jäämään.
Poikkeuksiakin on. Eräs Hovilassa käynyt ryhmä oli matkustanut koko kesän kotimaassa. Kaikki olivat lähemmäs 80-vuotiaita.
– He sanoivat, että heillä on suoja ja he ottavat huomioon kaikki turvallisuusmääräykset, Torkkomäki huomauttaa.
Erästä ryhmää vetänyt opas oli ollut huolissaan.
– Sanoi olevansa hyvin huolestunut seniori-ikäisistä, jotka jo kaksi vuotta ovat jääneet koteihinsa, keittiön pöydän ääreen. Lähtevätkö he enää minnekään? Jämähtävätkö he sinne?
Ihmiset passivoitutuvat. Käy niin kuin vanhoille ihmisille helposti käy. He huomaavat, että kotonahan on ”ihan hyvä olla”.
– Nyt meillä piti olla ryhmiä, jotka ovat jo vuoden 2019 syksyllä ensimmäisen kerran varanneet. Ja vaihtaneet varauksen -20-keväälle ja edelleen -20-syksylle – sitten 21-keväälle ja 21-syksylle…
Ainut helppous on, että kun Arja Torkkomäki on tehnyt peruuttaneille yhden Somero-päivän, sitä ei ole kuopattu.
– Se kaivetaan toivon mukaan ensi kesänä. Minulla on intressiä herätelläkin heitä, mutta herkästi he ovat tuloaan siirtäneet.
– Perhejuhlia on kyllä vietetty, ihan turvallisesti. On ollut kauniita ilmoja ja isojakin perheryhmiä, jotka ovat olleet paljon ulkona.
Näyttelyt olisivat voineet vetää enemmän.
– Lukuihin olemme vähän pettyneitä. Ne jotka meillä kävivät, olivat erittäin tyytyväisiä näkemäänsä. Saimme tosi hyvää palautetta. Siitä saa energiaa. Jokaisella näyttelyllä oli oma yleisönsä.
Oli vintage-ihmisiä, jotka halusivat nähdä navettanäyttelyn. Oli vanhempia rouvia, jotka halusivat ehdottomasti nähdä tilkkutäkit. Kauempaa tulleet katsoivat kaikki kolme näyttelyä, kuvataidenäyttelyn myös. Neljäntenä näyttelynä on vielä Hovilan päärakennus itsessään.
– Eräs pääkaupunkilainen seurue oli päättänyt lähteä vain ajelemaan. He päätyivät Badding-pysäkille ja meille. He olivat oikein tyytyväisiä siihen, mitä kaikkea Somero heille yhden päivän aikana tarjosi. Minä tietysti oppaana pistin heidät Hovilasta eteenpäin!
– Baddingin kioski on varmasti vetänyt tänä kesänä ihan valtavasti ihmisiä, koska juuri sieltä moni tuli meille. He kertoivat, että olivat halunneet nähdä sen kioskin. Se on ollut ajelun kohde.
Someron kaupunki oli mukana matkailua varten käynnistetyssä blogissa internetissä. Se ei vetänyt. Blogeja on Arja Torkkomäen mielestä jo liikaa. Vaati eksymistä, että Someron löytää joukosta.
– Meille tuleva asiakasryhmä on iältään paperilehden lukijoita. Se ei tarkoita sitä, etteivät he käyttäisi nettiä – mutta he eivät välttämättä surffaile siellä. Moni Badding-kioskin löytänyt kuitenkin kertoi löytäneensä Visit Somero -sivuston.
Torkkomäki patistaa yhteisvastuuta.
– Sekä Someron viranhaltijoiden että poliittisten päättäjien pitäisi olla paremmin selvillä kaikesta siitä tarjonnasta, mitä Somero paikkakuntana tarjoaa kesällä. He eivät minun mielestäni riittävästi tunne paikkoja, he kaikki eivät ole käyneet kohteissa.
– Miten he osaavat niitä edistää markkinoinnissa? Jos he ovat vanhoja somerolaisia, eivätkä ole edes käyneet Someron matkailukohteissa – niin minusta se on aika huono.

Kivimeijerissä on isäntä Antero Kareen mukaan kasvanut edellisiin kesiin verrattuna yleisö, joka tuntuu käyvän siellä liki joka kesä.
– Silloin alussa, kun ei tietenkään tunnettu ihmisiä, ei osattu arvioida mistä he tulevat. Nyt on huomattu täällä käyvän monia ihmisiä suunnilta Turku, Kaarina, Salo ja Somero, jotka käyvät, ei ehkä joka kesä, mutta usein. Kun me on jo vuosia täällä oltu, niin monet kasvot ovat jo tuttuja.
Taiteenystävien ihmisryhmä on ottanut paikan omakseen.
Yleisön arviot tämän kesän näyttelyistä ovat olleet ylistäviä.
– Hieman aletaan jo epäilemään, kun saadaan vain sellaista kiitosta koko ajan, Antero Kare nauraa.
Kivimeijerin näyttelyt ovat aina vakuuttaneet monipuolisuudellaan. Niin nytkin, ehkä jopa enemmän kuin ennen. ”Kaikille jotakin” ei voi kuitenkaan olla Kareen mukaan mahdollista näyttelyille.
– Mieluummin sillä tavoin, että meillä on valitusti erilaisia tekijöitä.
Ihminen on onneksi utelias näkemään, paitsi tuttua, myös uutta.
– Juuri sellaista meidän yleisömme on. En usko, että se tuttua edes haluaa ja odottaa. Kulttuurin tehtävä on tuoda – ei välttämättä yllättävää, mutta jotakin uutta, uusia näkökulmia.
– Esimerkiksi Kimmo Schroderuksella on sci-fi -lähtökohta taiteeseen. Kuin laboratoriokokeita, joista syntyy näitä niin sanottuja kaksipäisiä teelmiä tai muuta. Se on oikeastaan aika vakava teema. Vaikka niissä on niin upea tekniikka, jota monet ihailivat, niin niissä on vakava tapa kysymysten asetteluun.
Ihmiset haluavat Someron Kivimeijeristä mukaan uusia erilaisia näkökulmia.
– Me halutaan, että näkyy se, miten eri tavoin voi maailmaa katsella. Kuten tekivät Reijo Viljanen tai Riku Riippa tänä kesänä.
Väkeä kävi Kivimeijerissä aika samalla tavoin kuin aikaisemminkin. Sinne ehtiminen on helppoa, koska paikan aukioloajat ovat laajat.
– Me emme ole massatapahtuma. Kävijöissä ei ollut miinusta eikä plussaa. Vierailijamme ovat enimmäkseen yksittäisiä.
Matkailukesä oli Antero Kareen mielestä Somerolla erilainen, mitä se oli ehkä jossakin muualla.
– Someroa ei koeta niin sanottuna matkailupitäjänä tai -paikkana. Täältä puuttuu sellaiset isot vetovoimat. Paikat ovat yksilöllisiä. Härkälä on hyvin yksilöllinen, me ollaan yksilöllisiä ja Hovila, etenkin se 1950–60-luku siellä ylhäällä, on hyvin yksilöllinen.
Somerolla ei ole suurten joukkojen paikkoja.
– Luulen, että se tavallinen suomalainen matkailija, joka oli käynyt jossakin etelänlomilla aikaisemmin, haki näitä isompia nimipaikkoja tsekatakseen ne. Samat paikat ovat paljon myös julkisuudessa. Sellaiset antoivat vaikutelman, että joka paikassa olisi ollut ryysis.
Niin sanotut ”huvipuistokävijät” saattavat vain vahingossa eksyä esimerkiksi Ateneumiin.
– Esimerkiksi luonnonpuistomatkailu on lisääntynyt. Mutta se on näihin kuuluisiin nähtävyyksiin, kuten Aavasaksaan, Koliin, Saanaan; yleisesti Kilpisjärven suuntaan tai vastaaviin. Niissä kävijämäärät ovat lisääntyneet huikeasti.