Hovilan emäntä Arja Torkkomäki myöntää pettymyksensä matkailua koskevien hankkeiden edistymisestä – tai pitäisikö paremminkin sanoa viivästymisestä Somerolla.
– En ollenkaan ymmärrä, ettei Kaija Aarikan niin sanotun museon perustaminen Aholaan etene. Että mikä siinä mättää?
– Eikö Someron kaupungilla ihan oikeasti ole rahaa? Se olisi yksi erittäin hyvä matkailukohde paikkakuntalaisille, mutta myöskin matkailijoille. Niin kauan kuin meillä on näyttelyn tekijät, eli Sarianna Partanen ja Pauliina Aarikka , jotka tekisivät sinne joka kesä vaihtuvan näyttelyn, vielä monena kesänä.
Torkkomäki huomauttaa, että sama asia on nähty Baddingissäkin . Josta tuli ajan myötä menestystekijä Somerolle.
– Pitääkö Aarikkaa varten välttämättä odottaa ulkopuolista rahaa, kun tilaa on olemassa. Ja kuraattorit valmiina – tavarat valmiina.
Arja Torkkomäki tietää Kaija Aarikan lasten anoneen Kulttuurirahastolta rahaa, mutta eivät sitä saaneet.
– Luulen syynä olleen sen, että he olivat jo kerran saaneet rahaa Kivimakasiinin näyttelyyn.
Torkkomäki kertoo tänä kesänä puhuneensa Pauliina Aarikan kanssa asiasta jo useamman kerran.
– Olen opastanut häntä siinä, millä tavalla asiassa kannattaisi edetä. Olisi hyvä, jos myös kaupunki panostaisi siihen. Kokeilisi sitä vaikka yhden kesän!
Muitakin rahoitusmahdollisuuksia on.
– On Suomessa Koneen Säätiö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja hirmuinen määrä muita säätiöitä. Muissa projekteissa mukana olleena tiedän, että kannattaa hankkia tosi hyvät suosittelijat.
Anomuksella ja muodollisuudella on iso merkitys.
– Jos esimerkiksi anojalla ei ole minkään näköistä tutkintoa tai nimeä, niin säätiöt eivät hakemuksia kuulemma edes lue. Niitä tulee niin mieletön määrä. Jos suosittelijana on joku tohtori tai nimekäs kulttuurihenkilö, niin silloin hakemus luetaan ihan toisin.
Torkkomäki on kuullut, että hakemusta oltaisiin tekemässä uudelleen.
– Jospa Someron kaupunki olisi tulevana kesänä asiassa mukana. En tiedä, mikä Aholassa on, mikä siinä mättää, kun museota ei saada. Jos yritettäisiin, niin kaupunki näkisi, että vetääkö se ihmisiä? Onko se totta, että se kiinnostaa!
Sarka-museostakin Arja Torkkomäki huomauttaa kuulleensa, että sen piti aikoinaan tulla Somerolle.
– Ollaan nyt hitaita. Kun kaikki kuitenkin tuntee Kaija Aarikan, niin kohta joku nappaa sen. Hänellä on niin valtava määrä tuotantoa.
– Kaijan tyttäret suunnittelivat, ettei näyttely olisi mitenkään staattinen, vaan siellä olisi tänä kesänä hopeakorut, seuraavana kesänä kristallit ja lasiesineistö ja niin edelleen. Kun näyttelyt olisivat vaihtuvia, niin myös paikalliset kävisivät siellä. Ja tuleehan siitä myös rahaa.
Torkkomäki hämmästelee, miksi hanke ei kiinnosta Somerolla.
– Onko siinä se, että viranhaltijat eivät ole somerolaisia, jolloin heitä ei Someron kulttuurielämä samalla tapaa kiehdo? Ja sitten he ovat täältä heinäkuussa taatusti poissa, jolloin he eivät tiedä, mitä kaikkea täällä tapahtuu.
