Pieni SUURI maatalousnäyttely Häntälässä

Isommat näyttelyt puuttuivat koronan takia, mutta Häntälä urakoi

Oripäässä piti olla valtakunnallinen Okra-maatalousnäyttely. Odotettiin tuhansia kävijöitä, mutta korona söi eväät.

Sen sijaan Häntälässä onnistuttiin siinä, missä muualla ei. Mikko Häggmanin tilakeskuksen lähipelloilla oli tiistaina vilskettä, oli ihmisiä ja isoja koneita – markkinatunnelmaa.

Pellontasaus – ja muokkausnäytöksen polkaisi käyntiin kaksi miestä. Häggmanin apuna oli paimiolainen Antti Uotila /Farm Works Oy.

– Päätimme Mikon kanssa, että pitää laittaa pystyyn oma pieni maatalousnäyttely. Itse teen urakointia lanalla, jolla tasataan peltoja, ettei vesi makaisi varsinkaan koko ajan yleistyvillä syysviljapelloilla, Uotila kertoo.

Somerolaisittain näyttely kohosi luonnollisesti isoksi. Mutta myös valtakunnallisesti, koska isompia ei ollut.

Mikko Häggman kertoo tutustuneensa Antti Uotilaan vuosien varrella.

– Antti myi Samsonin lietekärryjä, kunnes siirtyi pellontasauksiin. Viime syksynä he kävivät tasaamassa mulla sellaiset 30 hehtaaria peltoja. Paikalliset viljelijät olivat siitä hirveän kiinnostuneita. Sanoin Antille, että voitaisiin pitää tällaiset muokkauspäivät, kun lisääkin tasattavaa oli jäljellä.

Mukaan liittyi AgriToukola Oy, joka toi Kangasalalta muun muassa kaksi uutta lietekärryä sekä kuivalantavaunun. Tuttu yhteistaho on myös Gripen Wheels, jonka kanssa Häggman on tehnyt 10 vuotta rengaskauppoja.

Someron Säästöpankin rahoituspäällikkö Anu Pirttilä kertoili pankkikuvioista. Häntälän Kyläyhdistys huolehti tarjoiluista, makkaroita oli varattu 400, jotka menivät lähes kaikki.

– Pariasataa odotettiin, toisin kävi, Häggman sanoo tyytyväisenä.

Wihuri Oy – Witraktor toi edustamiaan John Deere -traktoreita. Maanmittauspuolen firma Topgeo Oy esitteli tasolaseria, kartoitusta, automaattiohjausta ja muita työopastimia.

AT-Machineryltä mukana oli vaa’alla ja muulla varustettu tarkkuuslevitin, jolla levitetään muun muassa kalkkia ja kananlantaa.

Tarve pellontasaukseen on kasvanut, mitä enemmän syysviljojen viljely on yleistynyt. Kaikki painumat eivät johdu koneiden painosta.

– Pellontasaus on hirmuisen hyvä juuri täällä, koska pellot ovat tasaisia. Vesi ei mene notkopaikoista oikein mihinkään. Lammikko kasvaa joka vuosi isommaksi, koska veden pinta painaa maata koko ajan alemmas. Jos ne saa pois, se on samalla kuin salaojitus, pitkän tähtäimen sijoitus, Mikko Häggman kuvailee.

Ruokamultakerroksen häviämisestä ei ole vaaraa, koska siirrettävät mullat ovat paksuudeltaan muutamia senttejä. Lohko kartoitetaan ennen siirtämisiä, ja ne tehdään niihin paikkoihin, joissa on tarvetta. Siirrettyyn paikkaan voidaan ajaa kalkkia ja myös kuivalantaa.

Konepalvelu Mikko Häggman Oy:n urakoinnit ovat laajentuneet. Traktoreita on kuusi omaa, plus kuorma-auto, kaivinkone, pyöräkone ja tarvittavia laitteita. Iso osa näyttelyalueen koneista oli Häggmanin.

– Uusi hakkuri saatiin juuri valmiiksi. Nummiluikin Teemu on hinaillut tämän kesän meidän karhotinta omalla traktorillaan. Hyvänä päivänä meitä on kymmenkunta töissä. Verokorttimiehiä on muutama ja loput tekevät laskutustöitä. Talvella metallihommia, kuten esimerkiksi peräkärryjä ja viimeksi uusi hakkuri itselle.

Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin 2014. Sen jälkeen rakennuksiakin on laitettu uusiin käyttötarkoituksiin.

Suurimman yleisöhuomion keräsi totutusta huomattavasti poikkeava pneumaattinen kylvölannoitin. Eli nyt ei puhuta perinteisistä ”laatikko-takapyörä” -koneista, joita ei voi taittaa kasaan.

Oman Bednar -kylvökone -traktoriyhdistelmänsä oli tuonut paikalle Juha Mustonen Perttelistä.

AgriToukola Oy:n Juha-Pekka Toukola kertoo maahantuoneensa kyseisiä koneita vuodesta 2017. Tunnettu kilpailijamerkki on saksalainen Horsch.

Esillä ollut 6-metrinen Bednar on hinnaltaan niillä varustuksilla noin 90 000 euroa, mutta se tuleekin Tšhekistä.

– Kokoluokka on suosituin Suomessa, jossa on noin 15–20 Bednarin pneumakonetta. Tehdas on Euroopan nykyaikaisin, noin 5,5 vuotta sitten perustettu, Toukola kertoo.

Koneessa on paineistettu säiliö. Takana on lautasvantaat pareina, joille letkujen kautta ohjataan samalla kertaa siemen ja lannoite. Kun maata ”raapii” kerrallaan pienempi määrä vantaita, on vetovastus pienempi. Siitä seuraa suurempi mahdollinen työleveys. Kuljetusleveys on 3 metriä.

Kylvövantaiden paineen voi asettaa 120 kiloon. Riviväli on 12,5, 16,5 tai 33 senttiä. Konetta voi käyttää suorakylvöön, mutta raskailla mailla äestettyyn maahan kylvö on suosittua.

– Halutessaan koneeseen saa myös erilliset lannoitevantaat. Kolmas vaihtoehto on, että lannoite ohjataan hajakylvönä muokkauslautasille, Toukola selvittää ja jatkaa.

– Suomessa sijoituslannoitus on ollut pitkään ”se juttu”. On ollut erillisvantaat, joka kylvävät lannoitteen vähän syvempään siemenrivien väliin.

– Mutta tällä koulukunnalla, mikä sijoittaa lannoitteen samaan vantaaseen, on paljon puoltajia. Siinä lannoite on nopeammin siemenen käytössä. On myös vähemmän tavaraa koneessa ja pienempi vetovastus. Menetelmä on nykyisin suosituin myös Horcshin käyttäjien keskuudessa.

Kiertokoe ja koneen tyhjennys sujuu koneen taakse sojottavan putken kautta.

Keski-Euroopassa lannoite saatetaan ajaa usein erikseen myös viskalla.

– Eli kun viimeisenä tulee kylvövantaat eikä pyörät, voidaan kylvää vähän nihkeämpään maahan. Aikaikkuna on Suomessa tosi pieni ja pinta-alat ovat kasvaneet. On suuri etu, että pystytään kylvämään vähän aikaisemmin ja vähän niheämpään.

Lisäksi esillä oli Bednarin lautasmuokkain sekä yhdistetty lautasmuokkain ja perään liitetty kultivaattoriyksikkö. Esiteltiin myös bioroottoria, kestorikkakasvien repijää. Vaakatasomurskain on Toukolan myydyin tuote.