Teksti ja kuvat Olli Salomäenpää
Kuusen katveesta näkyvälle paikalle. Näin voisi kuvata Kaskiston oman pojan, Einari Ellmanin muistopatsaan siirtoa Someron keskustasta, urheilukentän laitamilta Kaskiston entisen kyläkoulun pihapiiriin, suorastaan paraatipaikalle lipputangon viereen. Kyläläisten tarmokkuus patsashankkeen siirron puolesta on saanut arvoisensa lopputuloksen.
Paitsi että. Oliko Einari Ellman ollenkaan Ellman ja oliko hän itse asiassa edes kaskistolainen?
Näihin kysymyksiin pureutui patsaan paljastusjuhlassa kotiseutuneuvos Manu Kärki, joka oli tutkinut Ellmanin sukujuuria.
Arkistot osoittivat, että Einarin syntymäpäivänä 30.3.1902 ei ollut syntynyt niin Somerolla kuin Somerniemelläkään ainuttakaan lasta, jonka vanhempien sukunimi oli Ellman. Apuun tuli sukututkija Torsti Linnanmäki ja selvisi, että Einarin synnyinpaikka oli Pyhäjärvi Ul (nyk. Karkkila) ja vanhempien sukunimi oli Ehnman.
Einarin isä Aapeli Ehnman oli kotoisin Someron Lautelasta ja äiti Matilda os. Saxén Pusulasta. Perheen neljä lasta syntyivät kaikki Pyhäjärvellä, jonne pariskunta oli muuttanut Kaskistosta vuonna 1898.
Takaisin Kaskistoon perhe muutti 1910-luvulla. Jossain vaiheessa Einari otti sukunimekseen Ellman ja avioitui aikanaan Alma Järvisen kanssa. Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja neljä tytärtä. Leipätyökseen Einari Ellman teki sepäntöitä veljensä Paavon kanssa Kaskiston ja Suojoen rajalla olleessa pajassa.
– Kerran kaskistolainen, aina kaskistolainen, totesi tervehdyksessään itsekin kaskistolainen, Someron kaupungin hallintosihteeri Hanna Saarni.
– Kaskistosta on hyvä ponnistaa maailmalle ja palata sitten takaisin. Toisaalta Kaskistossa saa olla oma itsensä ja halutessaan omissa oloissaankin. Mutta yhtä pidetään joka tapauksessa, ollaan samaa perhettä iloineen ja suruineen. Siksipä oli suorastaan vääjäämätöntä, että kylän suuren pojan patsaskin päätettiin lopulta hakea pois keskustan humusta ja hälinästä ja asettaa se näytille niin, että se on nyt kaikkien kyläläisten ja muidenkin nähtävissä.
Aikalaiskuvasten mukaan Einari Ellman oli voimakas, kookas ja rauhallinen. Urheilijana monipuolinen 10-ottelija, joka saattoi polkea polkupyörällä 40 kilometriä osallistuakseen kilpailuihin, voittaa ne ja polkea tämän jälkeen takaisin kotiin. Varmaankin tuli alku- ja loppuverryttelyt suoritettua polkemisen sivussa.
Mutta ei Einari Ellman ollut suinkaan ainut kaskistolainen, jota yleisurheilukärpänen oli purrut. Vastaavanlainen kyläsuuruus oli Taneli Veikkola, jonka mittava palkintokokoelma luovutettiin patsaan paljastustilaisuudessa Kaskiston kyläyhdistykselle.
Yksi poika on siis palannut jälleen kotiin. Patsaan päältä kadonnut aurinkokellokin on saanut uuden korvikkeen, kiitos Taina Veikkolinin ja Teemu Vuorisen . Ja kenties kylän oma urheiluseura, Kaskiston Ponnistuskin saadaan palautettua takaisin urheiluväen tietoisuuteen. Tästä saatiin juhlassa jo hieman lupauksiakin.
