Tuntematonta esiintyy vain nimissä. Väinö Linnan Tuntematon sotilas kuuluu kansalliseepoksiin ja Teatteri Tuntematon puolestaan on lounaishämäläisittäin vuodesta 2014 asti tunnettu teatteri Jokioisilla.
Teatteriyhdistys Tuntemattoman piti esittää Tuntematon sotilas jo viime vuonna, mutta silloin esitykset piti peruuttaa koronan takia. Tänä vuonna mahdollisuudet vei toinen paha sairaus – plus ennakointi mahdollisista tulevista rajoituksista.
Mukana olisi ollut yllättävänkin monia somerolaisia musiikkiteatterista tunnetuksi tulleita nimiä. Suuri osa heistä on aikanaan ollut tunnetuissa teatteriproduktioissa täällä, mutta nyt jo vuosien ajan Jokioisten vanhalla Höyläämöllä.
Kuvaan kuuluu, että Teatteri Tuntemattoman ”äitihahmon” Sari Ojalan sukujuuret ovat Somerolla. Ojalan isä syntyi ja kasvoi Somerniemen Salkolassa. Ojala oli tehnyt tämänkin esityksen käsikirjoituksen ja ohjannut näytelmän, sekä oli monessa muussakin ominaisuudessa mukana näytelmässä.
Ville Karvosen piti olla alikersantti Lehto, Juha Heikkilän piti olla alikersantti Hietanen, Petri Känkäsen alikersantti Rokka, Jorma Lastusen vänrikki Koskela, Nikolai Saikkosen vänrikki Kariluoto ja Tiina Sillanpään piti olla kertojalotta, Lyyti Rokka sekä laulaja.
– Tämä on tosi kova pettymys. Kaikki olisi ollut valmiina, mutta ei voi mitään, Sari Ojala suree.
Somerniemen Musiikkiteatteriin 2008 lähtenyt ja siellä ensin vuonna 2010 Lahtista, ja sen jälkeen vuonna 2011 Lehtoa esittäneen Ville Karvosen mielestä sekä Somerniemen että Jokioisten Lehdoissa oli molemmissa samaa.
Kysymykseen, olisiko luvassa ollut erilainen vai samanlainen Lehto, Karvonen naurahtaa.
– Ohjaajankin kanssa kun sitä on taustoittanut, niin näyttelijänä koin siihen tulleen syvyyttä. En tiedä, näkyykö se millä tavalla, mutta nyt ymmärtää merkityksiä enemmän. Uskon, että sävyjä varmasti tuli enemmän, nyt ensimmäiselle vuodelleen Jokioisiin tähdännyt Karvonen pohtii.
Jokioisille hänet sai lähtemään teatterikipinä.
– Se on aina ihan oma kokemuksensa. Ensin mietin, että on se aika kaukana nykyisestä asuinpaikastani Vantaalta – mutta mietin sen olevan sen arvoista. Ajattelin, taitaa se kulkeminen onnistua, ja on se onnistunutkin.
– Se oli kaipuu teatteriin. Ja olihan siellä tuttuja tyyppejä somerniemiajoilta. Sekin vielä entisestään vei sydäntä sinne.
Esitysten piti alkaa huomenna lauantaina 14.8. ja jatkua syyskuulle asti.