Someron kaupungin ympäristölautakunta on kesäkuun kokouksessaan puoltanut Arimaan järvivedenkorkeuden vakiinnuttamista patohankkeella. Päätöksessä ei ole huomioitu padosta aiheutuvia haittoja alajuoksun maanomistajille tai luonnolle.
Alajuoksun maanomistajien kanssa ei ole keskusteltu, vaikka Haisevanojan, Lahnalammen, Mäentaanjoen ja alempana Oinasjärven rannoilla on paljon vakituisia ja kesäasukkaita.
Alajuoksun maanomistajat vastustavat patohanketta. Myös Jakkulan maa- ja vesiosakaskunnassa hanketta vastaan oli 84 prosenttia maanomistajista.
Hanketta eteenpäin vienyt Arimaan Hoitoyhdistys ry ei ole tiedottanut riittävästi niitä, joita padon rakentaminen koskee. Alajuoksun lisäksi myös yläjuoksulla, Lohjan puolella Hyrkkölässä on maanomistajia, joiden pelloille vesi nousee. He kärsivät jo nyt kevättulvista, mutta padon ansiosta tulvat voivat kestää kauemmin.
Jo Arimaan Hoitoyhdistys ry:n toimittamassa selvityksessä todetaan, että vedenkorkeuden vakauttaminen ei varsinaisesti paranna veden laatua, vaikka umpeen kasvaminen vähenee matalissa osissa ja kaloilla on enemmän vettä käytössä. Lisäksi Arimaan vedenlaadun todetaan jo nyt olevan hyvä.
Alhaalla päinvastoin Lahnalampi on muutenkin matala järvi, jonka pinta laskee aina kesän edetessä. Nyt vaarana on, että vedenkorkeus jää alhaiseksi jo aikaisemmin.
Järvissä vedenkorkeus vaihtelee joka vuosi. Keväällä vesi on korkealla ja loppukesästä usein matalalla, riippuen sateista. Patohanketta kannattavien Arimaan mökkiläisten pitäisi myös tämä tietää.
Pato saattaa nostaa hieman Arimaan veden pintaa ja antaa kaloille enemmän vettä, mutta miten käy alajuoksulla. On vaarana, että padon rakennusvaiheessa pohjasedimentti lähtee liikkeelle, josta voi olla haittaa alajuoksun ravuille ja kaloille.
Hankkeen alueella on myös tehty havainto viitasammakon lisääntymispaikasta. Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (Viitasammakkoselvitys 2019).
Kaupungin päättäjät ovat kertoneet, etteivät olleet tietoisia vastustuksesta. Siihen voi todeta, että vielä lautakunnan esityslistassa lautakunta oli ympäristönsuojelusihteeri Milla Suutarin alkuperäisen esityksen mukaan patohanketta vastaan. Miten patohanketta olisi voinut vastustaa, kun siitä ei ole tiedotettu?
Loppuun pitää vielä kysyä, että mitkä ovat hankkeen todelliset kustannukset.
Haisevanojan, Lahnalammen ja Mäentaanjoen luonnonsuojeluyhdistys ry