Kompromissien aika oli suunnitteluvaiheessa
Keskustan valtuustoryhmä kirjoitti vuosi sitten Someron urheilukentän peruskorjauksesta Somero-lehdessä. Vuodessa asia ei ole edennyt eikä asetelmat muuttuneet. Tässä lyhyt kertaus näkemyksestämme asiassa.
Someron urheilukentän peruskorjaus on ollut valtuuston hyväksymällä investointilistalla kymmenisen vuotta. Hankeen ohjausryhmä oli yksimielisesti hankesuunnitelman takana. Tekninen lautakunta hyväksyi sen ja kaupunginvaltuusto myönsi hankkeelle määrärahan.
Hankkeelle oli myös myönnetty valtionosuus sillä ehdolla, että hanke toteutetaan suunnitelman mukaan eli yleisurheilukentän peruskorjaus, katsomorakennuksen uusiminen sekä huolto- ja sosiaalitilat. Nykyinen katsomorakennus ei täytä valtionosuuden ehtoja muun muassa esteettömyyden osalta. Myös kenttäalueen muiden toimintojen suunnitteluun oli jo varattu määräraha ja ne oli tarkoitus toteuttaa yleisurheilukentän peruskorjauksen jälkeen.
Lehdissä on moneen kertaan mainittu kompromissi, joka nyt pitäisi tehdä. Nykyinen suunnitelma on kuitenkin se, jolle avustusta oltaisiin saamassa. Nyt ei enää ole kompromissien aika, vaan se olisi ollut hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa pitää edetä olemassa olevan suunnitelman mukaan tai aloittaa suunnittelutyö alusta.
Kunnallinen päätöksenteko on pitkäjänteistä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä hetkessä, kun pitkän odotettu valtionapu ollaan saamassa, pitäisi olla valmius lähteä toteutukseen. On todella käsittämätöntä, että päätöksiä tehneet päättäjät ovat valmiita jättämään valtionavun käyttämättä ja jopa luopumassa hankkeen toteutuksesta.
Someron keskustalaiset kaupunginhallituksen jäsenet seisovat tehdyn suunnitelman takana. Jos asiat olisivat edenneet kaupunginvaltuuston joulukuussa 2019 päättämällä tavalla, niin urheilukenttä olisi peruskorjattu kesällä 2020, ja nyt kunnostettaisiin jo muita alueita urheilukentän ympärillä.
Someron keskustalaiset kaupunginhallituksen jäsenet
Jaana Kyyrä
Tero Pirttilä
Mikko Virtanen
Arimaan patohanke etenee
Vastine Arimaan patohankkeesta ei ole tiedotettu tarpeeksi -mielipiteeseen, Somero-lehti 14.9.2021.
Ovatkohan nyt turhat pelot ja tunteet ottaneet vallan Arimaan vedenkorkeuden vakiinnuttamisen keskustelussa? Somero-lehdessä 14.9. Haisevanojan, Lahnalammen ja Mäentaanjoen luonnonsuojeluyhdistys esitti erikoisia väitteitä ja helposti väärinymmärrettäviä epäkohtia Arimaan patohankkeesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta.
Perustelut Someron kaupungin ympäristölautakunnan 23.6. ja kaupunginhallituksen 28.6. päätöksiin sekä kaupunginhallituksen 30.8. päätökseen oikaisuvaatimusten hylkäämisestä ovat luettavissa kyseisten kokousten pöytäkirjoista, jotka löytyvät kaupungin internetsivuilta (www.somero.fi/kaupunki-ja-hallinto/ ->päätöksenteko). Samoista päätöksistä selviää myös Someron vesiensuojeluyhdistyksen myönteinen kannanotto hankkeeseen.
Siinä, että ympäristölautakunta on päätynyt muuttamaan esityslistalla ollutta, vs. ympäristönsuojelusihteerin esitystä, ei ole mitään ihmeellistä, vaan juuri näin demokratia toimii lautakunnan päättäessä sille kuuluvista asioista, tarvittaessa esityksestä poikkeavalla tavalla.
Arimaan hoitoyhdistys on tehnyt jo vuosia töitä paitsi järven virkistyskäytön myös järven tilan parantamiseksi. Arimaa-järven vedenkorkeuksien vakauttamiseen liittyen yhdistys on teettänyt pitkän kokemuksen omaavalla asiantuntijalla selvityksen, jonka mukaan virtaamien muutoksilla ei arvioida olevan havaittavia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön, koska suurten virtaamien kasvu on vähäistä ja alivirtaama-aikana virtausta on edelleen.
Rakennettava pato tasaa veden virtausta kesällä ja siksi siitä hyötyvät myös alajuoksun luonto ja maanomistajat.
Alueella tehdyn viitasammakkoselvityksen mukaan havaittu lisääntymispaikka ei heikkene tietyin edellytyksin, jotka ovat toteutumassa patohankkeesta huolimatta.
Mitä taas tulee Jakkulan maa- ja vesiosuuskunnan suhtautumiseen patohankkeeseen, kirjoituksessa esitetty 84 prosentin vastustus perustuu yhdessä kokouksessa paikalla olleiden osallistujien äänestykseen (+valtakirjat), eikä siten välttämättä edusta todellista tilannetta.
Hankkeeseen liittyvää tietoa on ollut hyvin saatavilla Arimaan hoitoyhdistyksen sivuilla (www.arimaa.fi), josta löytyy muun muassa edellä mainittu asiantuntijaselvitys.
Olen lisäksi kirjoittanut patohanketta vastustavalle nimimerkille vastineen tähän lehteen kolme vuotta sitten heinäkuussa 2018. Asia on siis aikoja sitten tunnistettu ja sitä on puitu pitkään.
Varsinaiset osallisten kuulemiset tapahtuvat aluehallintoviraston (Avi) lupakäsittelyssä, jossa hanke ja vaikutukset arvioidaan eli tässä yhteydessä alapuoliselle vesistölle aiheutuvat haitat tullaan vielä arvioimaan. Hankkeen kustannukset on arvioitu suunnitelmassa ja niiden jakaminen perustuu hoitoyhdistyksen vuosikokouksessa annetun tiedon mukaan todennäköisesti vapaaehtoisuuteen, avustuksiin, sponsorointiin ja lahjoituksiin.
Tässä vaiheessa on turhaa lietsoa pelkoja puutteellisin tiedoin ja vihjauksin. Eikö olisi mukavampaa, jos voisimme suoda järvelle hyvää ja kestävää kehitystä varsinkin jos siitä ei itselle ole oikeastaan haittaa? Tällä tavalla saisimme kaikki enemmän, kun emme aina vastustaisi muiden kehitysehdotuksia tai parantamisajatuksia.
Olli-Pekka Koskinen
mökkiläinen vuodesta 1994