Someron Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Kuisma muistuttaa, että keinovalo on todennäköisin syy, jos metsänreunassa jokin valo oudosti vilkkuu. Somerolla osa metsästysseuroista on hakenut lupia keinovalojen ja yötähtäinten käyttöön.
– Usea seura on halukas. Itse en aio hankkia eikä oma seura Lammijärven Metsäveikot ole lupaa hankkimassa. Yksittäiset metsästäjät eivät päätöstä tee, vaan seura. Myös yhteisluvan saajalta pitää tulla lupa.
Osallistuminen vaihtelee seuroissa. Osa haluaa hankkia uutta tekniikkaa, kun sitä tulee saataville.
– Pidän uutta tekniikkaa hyvänä ja että käyttöä tutkitaan. Valo ei ole metsästäjälle kallis investointi, aseeseen saa kiinnikkeet käsivalaisimelle. Yötähtäinten hinnat ovat tonnin molemmin puolin.
Kun valo kohdistuu riistaeläimeen, se jää paikoilleen katsomaan. Myös tunnistaminen helpottuu.
– Erottaa hämärässä vasikat, lehmät ja pukit. Pystyy paremmin valikoimaan saaliseläimen. Se varmistaa onnistunutta riistalaukausta.
Valkohäntäpeurakanta on kasvanut. Kuisma arvioi kannan leikkautumisen riippuvan talvesta.
– Lumettomana talvena apuvälineet mahdollistavat metsästyksen onnistumista. Ellei lunta ole, normaalitähtäimillä ei metsästystilanteessa tahdo nähdä.
Peurajahti jatkuu helmikuun puoliväliin, hirvellä tammikuun puoliväliin.
– Viime kauden kaatoprosentti oli melkein sata, kun peuralupia oli Somerolla 1 010. Nyt lupia on 1 730 (Somero 750, Somerniemi 250). Kasvu on aikamoinen, määrä on valtava. Lisää lupia tulee sitä mukaa kuin tarvitaan.
Hirvilupia Somerolle tuli 80 (Somero 41 ja Somerniemi 39), jossa on hieman kasvua edelliskauteen.
– Sellaisiakin näkemyksiä on, että hirvikanta tällä alueella ei olisi noussut.