Vielä mahtuu mukaan ja voi aloittaa uutta
Joensuun koulun luokassa on hiljaista. Lapset tekevät keskittyneesti unisieppareita 3.–6. -luokkalaisten kässäpajassa koulupäivän jälkeen. He kertovat unisiepparin vievän pois pahoja unia, painajaisia.
– Tää on kivaa. Me tykätään käsitöistä. Tätä saisi olla enemmän. Koulussakin olisi tylsää ilman käsitöitä ja kuvaamataitoa. Hyvä, että kerho on heti koulun jälkeen, huikkaa joukko tuntemuksiaan kerhosta ja jatkaa lankojen pujottelua.
Kerhoa vetää puvustajanakin tunnettu Piritta Kämi-Conway. Hänen ohjauksessaan lapset harjoittelevat kädentaitoja, kuten virkkausta ja ompelua.
Kässäpaja on osa hanketta, jossa lapsille ja nuorille etsitään vapaa-aikaan mukavaa, kehittävää ja rentouttavaa tekemistä. Lapsi tai nuori laajentaa elämänpiiriään mielenkiintoisessa maksuttomassa harrastuksessa. Samalla solmitaan uusia tuttavuuksia, tehdään yhdessä ja ollaan osa yhteisöä.
Aikuisilla on huoli alaikäisten syrjäytymisestä ja putoamisesta jo varhain pois yhteiskunnan kelkasta. Monella suomalaisnuorella ei ole lainkaan harrastuksia, eikä ole syntynyt syvempiä kontakteja samanikäisiin. Aika kuluu kotona oleillen.
Someron harrastamisen mallin kässäkerholaisilla ei ole tätä vaaraa. Heillä on kaikilla monia harrastuksia. Lapset luettelevat muun muassa jalkapallon, koripallon, partion, kuvataidekoulun, pianonsoiton, telinevoimistelun, lentopallon, salibandyn ja uinnin. Jostakin on pitänyt luopuakin, kun on tullut päällekkäisyyksiä toisen ja kolmannen harrastuksen kanssa.
someron harrastamisen malli pyörähti käyntiin elokuussa. Kässäkerhon lisäksi alakoululaisia hemmotellaan muun muassa safkasankareilla, tankotanssilla, uintikerholla, askartelupajalla, koripallo-, luonto- ja liikunnan monilajikerholla. Suosikeista, kuten uintikerhosta, on tehty jo useampi ryhmä.
Somerolla harrastuksia tarjottiin 29. Niistä on lähtenyt pyörimään 22. Tilaa on laskettu noin 460 harrastajalle ja mukaan on saatu 229 harrastajaa.
Harrastuslukkariin on merkitty, mitä, missä ja milloin tapahtuu. Kerhoja pidetään arkena eri paikoissa. Vetäjät tuntevat ohjattavan alueen ammattinsa tai harrastuksensa kautta. Kaupungin yhteistyötahoina on esimerkiksi taiteilijoita, yrittäjiä, urheiluseuroja, 4H-kerho, Somero-opisto, Myötätuulen Teatteri ja seurakunta.
Lukkareita on jaettu kouluissa, mutta niihin voi tutustua myös kaupungin nettisivuilla ja ne löytyvät hakusanalla Someron harrastamisen malli.
– Kaikki kerhot ovat jo alkaneet, mutta monessa harrastuksessa on vielä tilaa, ja mahdollisuus hypätä mukaan toimintaan. Nyt voi maksutta kokeilla eri lajeja. Ei tarvitse osata tullessaan; mukaan vaan rohkeasti, toivottavat Someron harrastamisen mallin hankekoordinaattorit Mira Teräväinen ja Eeva-Maija Kara.
Alakoululaiset ovat olleet aktiivisia, yläkoululaiset vähemmän. Usea yläkoululaisten harrastus ei päässyt ollenkaan alkamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Esimerkiksi 7.–9. -luokkalaisten toivomaan some-ryhmään ei tullut lainkaan ilmoittautumisia. Toisaalta tankotanssiryhmä tuli täyteen hetkessä. Sitä ohjataan Majuri Movessa.
– On nuoria, joilla on paljon harrastuksia, mutta valitettavasti myös heitä, joilla ei yhtään, sanoo Teräväinen.
Kerhoihin osallistutaan sähköpostitse osoitteeseen harrastamisenmalli@somero.fi tai soittamalla Mira Teräväiselle Someron kaupungin liikuntapalveluihin.
Hanke on osa valtakunnallista Suomen harrastamisen mallia, joka jatkuu 2022 kevääseen. Hankkeelle toivotaan jatkoa.
Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä tai sen jälkeen.
Someron kaupunki sai valtiolta 80 000 euron tuen kerhojen järjestämiseen.
