Hanke Arimaan järven veden korkeuksien vakiinnuttamiseksi padon avulla on ajautunut vasta-aallokkoon. Huolensa ovat nostaneet vesistön alajuoksun asukkaat ja mökkiläiset. Heidän pelkonsa on, että pato heikentäisi alajuoksun virkistyskäyttöä.
Ympäristönsuojelusihteeri Milla Suutari ei kesäkuussa lämmennyt Arimaan hoitoyhdistyksen pyyntöön, jossa Someron kaupungin suostumusta padon rakentamiseen pyydettiin.
Pyynnön tavoitteen on, että alimmat vedenkorkeudet nousisivat 23–25 senttiä ja keskimääräinen vedenkorkeus 13 senttiä. Aiemminkin Arimaan vedenkorkeutta on muutettu: arviolta vuonna 1860 pintaa laskettiin noin yhdellä metrillä.
Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen toisin mitä viranhaltija. Äänin 6–2 ympäristölautakunta puolsi padon rakentamista ja keskivedenkorkeuden nostoa. Suunnitellun padon maapohja on kaupungin omistamaa.
Hankkeen toteutuksen edellytyksenä on aluehallintoviraston lupa. Valto Siivonen jätti heinäkuun alussa päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Siivonen huomauttaa kaikkien alajuoksun maanomistajien vastustavan patohanketta. Alajuoksun virtaaman väheneminen noin seitsemällä prosentilla heikentää entisestään alajuoksun virkistyskäyttöä.
Jakkulan maa- ja vesiosakaskunnan äänestyksessä patohanketta vastusti 84 prosenttia ja puolsi 16 prosenttia maanomistajista.
Patoa rakennettaessa liikkeelle lähtevä pohjasedimentti aiheuttaisi oikaisuvaatimuksen mukaan suurta haittaa myös alajuoksun eläimistölle, kaloille ja ravuille.
Oinasjärven rannalla asuva Hannu Lehtimäki vastustaa tehtyä päätöstä, jossa Arimaan järvestä Lahnalammen suuntaan ja lopulta Oinasjärveen laskevan joen alkukohtaan on tarkoitus tehdä pato. Huolenaan hänellä on, että hanke toteutuessaan vaikuttaa haitallisesti Oinasjärven tilaan.
Kaupunginhallitus päätti hylätä sekä Siivosen että Lehtimäen tekemät oikaisuvaatimukset. Hanke ja sen vaikutukset, hyödyt ja haitat, arvioidaan Aluehallintoviraston lupakäsittelyssä. Asianosia myös kuullaan. Vesilain mukainen Avin päätös on valituskelpoinen.
Ely-keskuksesta saadun tiedon mukaan padon sijaintipaikan kiinteistön omistajan suostumus ei välttämättä ole ratkaiseva hankkeen toteutuksen kannalta, sillä Avi voisi tietyillä edellytyksillä myöntää käyttöoikeuksia maa- tai vesialueelle, vaikka maanomistajan suostumusta ei edes saataisi.
Arimaa , myös Arima ja Arimajärvi, on 184 hehtaarin kokoinen järvi Someron ja Lohjan rajalla. Se sijaitsee entisten Somerniemen ja Pusulan kuntien alueella, pääosin nykyisen Someron puolella.
Arimaan veden pinnan aleneminen on viime vuosina huolettanut rantaa ja järveä käyttäviä ihmisiä.