Euro ei aina voi olla talouden mittari. Ei etenkään silloin, kun tavoitellaan yhteistä hyvää talouden tasapainottamisessa. Konsulttitoimisto on ehdottanut kaupungille muun muassa Kirkonmäen koulun rakennuksen purkamista etsiessään mahdollisia säästökohteita (Somero 24.8.).
Graniittijalustallaan tukevasti seisova rakennus on kuin monumentti pitäjän kouluhistorian syntyvaiheista. Sen suunnittelijat ja rakentajat tiesivät tekevänsä jotakin pysyvää, jonka piti kestää sukupolvelta toiselle.
Koulu aloitti toimintansa 1882, ja sen alkuaikojen maineikkaat opettajat, Pietari Sorma, Rosa Järnström, Hilma Sirola, Elina Lahtinen ja Matti Immonen sekä monet muut tekivät uraa uurtavaa opetus- ja sivistystyötä somerolaislasten ensimmäisten kouluvuosien hyväksi. Sain olla yksi heistä.
Koulu sijaitsee ihanteellisessa ja rauhallisessa ympäristössä, poissa liikenteen vaaroilta, melun aiheuttamilta haitoilta ja muilta häiriötekijöiltä. Sitä se oli minun aikanani, ja varmasti näin on edelleenkin tänä päivänä. Lähikoulu parhaimmillaan, jossa hyvät oppimistulokset ja positiiviset kokemukset uskoakseni ovat kannustaneet oppilaita hakeutumaan vaativampiin opinahjoihin.
Kun valittavilla säästökohteilla kaupunki uskoo pääsevänsä ehkä yhden askeleen lähemmäs parempaan talouden tasapainoon, sillä voikin olla käänteinen vaikutus. Jollakin sen toisella toimintasektorilla syntyykin vuorostaan kustannuspaineen nousua. Kansan kielellä sanottuna mennään ojasta allikkoon.
Työvuosieni ajoilta muistan vastaavia tapauksia tapahtuneen yrityselämässä, eikä kuntataloudet, joiden liikkumavaraa rajaavat lisäksi monet lakisääteiset tehtävät, juurikaan niistä poikkea. Siksi kestäviä ratkaisuja joudutaan usein etsimään aivan toisaalta. Edellä kuvaamani Kirkonmäen koulun edut ja hyödyt opetustoiminnassa on syytä ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä. Kaikkea ei aina voi euroissa hinnoitella.
Kukin historiaansa vaaliva sukupolvi jättää vuorollaan perintönsä tuleville polville. Mitä monipuolisempi ja rikkaampi se on, sitä velvoittavammaksi perintö koetaan. Kirkonmäen koulu on tästä hyvä esimerkki Someron pitkässä kehityshistoriassa. Pelastakaa koulu puskutraktorilta.
Lassi Kantola
koulun oppilas 1947–51