Sienet ovat täyttä terveysruokaa
Biologi Päivi Eronen järjestää sieniretkiä omalla Koistuhdan Kummajaisen luonnonsuojelualueella. Osallistua voivat aloittelijat, jotka haluavat oppia tuntemaan sieniä ja saada kokeneelta tietoa, uskallusta ja turvaa valita ruokasienet koriin. Yhtä hyvin retkelle voivat lähteä kokeneet, jotka haluavat laajentaa lajivalikoimaa.
– Metsään kannattaa lähteä ihan vaan muutenkin, vaikka ei niin saalista halua kerryttääkään. Metsä rauhoittaa, laskee verenpainetta. Sienestys kehittää näköä. Tuntee mielihyvää, kun löytää sieniä, luettelee Eronen.
Kun retken päätteeksi keitetään kahvit laavulla ja nautitaan hortsinoita, niin hiljaiseksi vetää.
Erosen hortsinoissa on ohut ruiskuori, kuten karjalapiirakoissa. Täytteeseen hän laittaa monia kuivattuja sieniä, kuten herkkutattia, sikurirouskua ja ukonsienen jalkaa. Mukana on keitettyä riisiä, hapanimeläkastiketta, ketsuppia, inkivääriä, kuusenkerkkäsiirappia, soijakastiketta, piparjuurietiikkaa, muutama lehti sitruunamelissaa ja siankärsämöä sekä vuohenputken varsia. Hortsinat hän keittää öljyssä.
Pohjois-Karjalan tyttönä Päivi Eronen tottui lapsena kulkemaan vanhempiensa kanssa sienessä. Aikuisena hän on pikku hiljaa kartuttanut tietoa ja taitoja muun muassa kursseilla.
– Kannattaa opetella tuntemaan pari sientä syksyssä.
Tietoa saa sienikirjoista, joita on tarjolla runsaasti.
– Nykyään älypuhelimestakin on apua, mutta nettikuviin ja tunnistuksiin ei voi aina luottaa. Valokuvat ovat niin erilaatuisia ja värit voivat mennä metsään. Pidän itse eniten kirjoista, joissa on hyvät kuvat tai piirrokset.
Nyrkkisääntö on, että jos ei ole varma sienestä eikä sen myrkyllisyydestä, niin se kannattaa jättää metsään.
Suomessa on viisi tappavan myrkyllistä sientä. Ne ovat valkokärpässieni, kavalakärpässieni, myrkkynääpikkä, suippumyrkkyseitikki ja käsittelemätön korvasieni.
– Siihen ei pidä luottaa, kun näkee eläimen pystyvän syömään sientä. Ihminen ei pystykään.
Metsään on hyvä mennä aluksi kokeneemman sienestäjän kanssa, jotta voi ihan livenä tunnistaa sienet.
Sienet on hyvä ottaa maasta jalkoineen kaikkineen.
– Silloin näkee koko helahoidon. Se helpottaa tunnistamista.
Tunnistaessa tulee käyttää niin näkö-, haju- ja tuntoaistia, onko lakin alla heltat, tuleeko maitoa vai onko kuiva.
– Sientä voi myös maistaa pienen hippusen, mutta se on aina syljettävä pois. Tätä käytetään yleensä vain punaisilla haperoilla, joissa on todella kirpeitä lajeja, mutta ei yhtään myrkyllistä.
Tunnistaessa on tärkeää myös elinympäristö, jossa sieni nököttää.
– Puut haluavat sieniä juurilleen. Sienet parantavat puiden veden ja ravinteiden saantia, ja sienet saavat vastalahjaksi sokeria.
Sienestäessä ei pidä olla kiire.
Ei myöskään tule rohmuta sieniä, vaan ottaa vain sen verran kotiinvietävää, kun tietää käyttävänsä ja jonka ehtii pikimmiten käsittelemään ja säilömään. Sienet nimittäin pilaantuvat nopeasti.
Sienet tulee poimia nuorina ja kauniina.
– Kannattaa tarkastaa jalka ja lakki; leikata ja katsoa, ettei ole matoja eikä sieni ole muutenkaan pilaantunut. Metsässä tulee puhdistaa pois neulaset, sammaleet ja muut. Roskia ja pilaantuneita osia on turha viedä kotiin.
Eronen opastaa laittamaan korin toiselle puolelle sienet, joille riittää paistaminen, ja toiselle puolelle keittämistä vaativat.
– Hyvä ruokasieni on helppo tunnistaa, se on riittävän satoisa ja tietysti hyvänmakuinen.
Päivi Eronen kehuu sieniä terveysruoaksi. Ne sisältävät runsaasi erilaisia kuituja. Niissä on suuri proteiinipitoisuus. Hiven- ja kivennäisaineita löytyy sekä etenkin B- ja D-vitamiinia.
– Niissä on paljon valkuaista ja vähän rasvaa. Lihaa ei tee mieli, kun syö sieniruokaa.
Sieniä voi kuivata, pakastaa, suolata ja säilöä erilaisissa liemissä. Makoisaa naposteltavaa ovat kuivatut ohuet tattilastut.
Haperoita on helppo valmistaa, sillä ne eivät vaadi esikäsittelyä. Ne voi laittaa suoraan pannulle paistumaan, heittää pizzaan tai kastikkeisiin.
Sieniä voi käyttää mausteina. Erosen bravuuri on sienisalaatti, johon hän käyttää rouskuja.
Sienisalaatti ála Päivilli
Paloittele haaparouskut, noin 10 nuorta keskikokoista sientä, isoiksi paloiksi. Kiehauta 1–3 minuuttia. Keittämisellä poistetaan rouskun kirpeyttä.
Kaada siivilään ja valuta kiehuva vesi pois. Jäähdytä kylmällä vedellä nopeasti. Jätä siivilään valumaan yön yli ja pane päälle hiukan karkeaa suolaa.
Purista liika vesi pois, sienten on oltava melko kuivia ennen hienontamista. Hakkaa sienet pieniksi paloiksi.
Kuori ja hienonna 1 keskikokoinen punasipuli.
Laita joukkoon 2 dl raejuustoa. Seoksen suhde on 2/3 sipulisieniseosta ja 1/3 raejuustoa.
Tarkista maku, suolan määrä.
Vatkaa 1–2 dl kuohukermaa. Lisää se sienisalaattiin juuri ennen tarjolle panoa. Kermaa laitetaan joukkoon vain sen verran, että salaatista tulee kuohkeaa.
Salaatin voi tehdä myös suolasienistä, mikä on paras tapa säilöä keitettäviä rouskuja.
