Teksti ja kuva Olli Salomäenpää
Täyssähköautot ovat pikkuhiljaa muuttumassa realistiseksi vaihtoehdoksi monille autokauppoja miettiville ja tekeville. Koska sähköautojen osuus kasvaa valtakunnallisesti, niin on luonnollista, että niitä on alkanut näkyä myös Someron katukuvassa. Toistaiseksi kyse on olut yksittäisistä kappaleista, mutta todennäköistä on, että niiden määrä lisääntyy.
Sähköautolla ajamisen ”filosofia” poikkeaa varsin merkittävästi polttomoottorivehkeestä. Tähän monet sähköautoja vähättelevät yrittävät iskeä. Kyllä, yhdelläkään markkinoilla olevalla sähköautolla ei pysty ajamaan kunnon pakkastalvella 600 kilometriä yhteen putkeen. Ei ehkä edes 400 kilometriä. Mutta vastakysymys kuuluu, että onko se edes tarpeellistakaan.
Sähköauton ostoa harkitsevan tulee tarkemmin miettiä, minkälaista minun tyypillinen päivittäinen autonkäyttöni oikein on. Keskimäärin Suomessa ajetaan autolla alle 50 kilometriä päivässä ja siihen kaikki kunnossa olevat sähköautot taipuvat, myös talviaikaan. Mutta vaihteluvälit auton käyttäjillä ovat toki suuret, asia pitää siis tiedostaa.
Sähköautoistakaan, varsinkaan hieman iäkkäämmistä, kaikki eivät taivu kaikkeen. Uusien autojen kohdalla toimintasäteet alkavat useimpien kohdalla olemaan sitä luokkaa, että kuskin rakko on merkittävämpi tekijä kuin auton toimintasäde. Tärkeäksi tekijäksi nousee tällöin latauspaikkojen olemassaolo, sijainti sekä latausnopeus.
Vaimean huminan säestämänä kolme sähköautoa omistajineen lipuu seurakuntakeskuksen pihalle yhteiskuvaan. Tällaiset autot olisivat varmasti oivallinen ratkaisu yöllisestä korttelirallista koettuun meluongelmaan.
Nyt paikalla on kolme sähköautoa, joissa näkyy tekniikan kehittyminen sekä erilaiset valmistusfilosofiat.
Jussi Aunolan vuosimallin 2015 B-sarjan Mersu edustaa niin sanotusti vanhaa tekniikkaa. Auton pieni akku yhdistettynä pikalatausmahdollisuuden puuttumiseen tekevät siitä melko hankalan pitkän matkan taittajan. Mutta se ei ole Aunoloita haitannut, koska autolla ajetaan niin sanottua lähiajoa. Italiasta tuodulla autolla on mittarissa 128 000 kilometriä, joista Aunolat ovat 2,5 vuoden aikana ajaneet 66 000.
Petri Blomqvistin vuosimallin 2020 Hyundai Kona 64 kWh ajokilla on taittunut omistajansa käsissä vuodessa 50 000 kilometriä. 170 kilometrin päivittäinen työmatka Turkuun ja takaisin ei ole ollut mikään ongelma talvellakaan.
– Somero on sopivan matkan päässä suurista kaupungeista. 150 kilometrin säteellä on suurin osa Etelä- ja Länsi-Suomesta, joten päiväreissut onnistuvat ilman välilatausta. Pisin yhtäjaksoinen taipale on ollut 250 kilometriä viikonlopun viettoon Koskenpäälle. Perillä laitoin auton matkalatauslaitteeseen ja kotimatka onnistui jälleen täydellä akulla.
– Etsin keväällä uutta asuntoa ja kauppojen edellytys oli kotilatauksen järjestyminen.
Blomqvist kiitteleekin taloyhtiön hallitusta ja isännöitsijää ennakkoluulottomasta asenteesta. Autotallissa oleva latausasema tarjoaa 10 kilowatin tehon ja aamuyön edullisen pörssisähkön aikaan päivittäiseen ajoon tarvittava energia latautuu 3–4 tunnissa.
Toni Ristimäki on ajanut maaliskuussa hankkimallaan Nissan Leafilla 70 000 kilometriä, mutta hänelle nykyinen ajopeli on jo toinen sähköauto. Edellisellä Leafillä tuli sähköisiä ajokokemuksia noin 20 000 kilometrin verran.
Kolmikon yhteinen kokemus sähköautoon päätymisessä oli puhdasta matematiikka. Ostohinnassa häviää, mutta käyttökustannukset (energia, huollot ja korjaukset) ovat niin paljon pienemmät polttomoottoriautoihin verrattuna, että hankinta kannattaa taloudellisesti.
– Sähköauton hiljaisuus, hajuttomuus, suorituskyky sekä nykyaikaiset ajamista helpottavat varusteet tekevät työreissuista mieluisia, pohtii Petri Blomqvist.
– Ja erityisesti sähköautojen kohdalla kannattaa todellakin miettiä leasingia tai vastaavia hankintatapoja, jos sähköauton hankkiminen ostohinnan takia mietityttää.
Toinen varsin merkittävä käyttöä helpottava ja kustannuksia taklaava tekijä on kotilatausmahdollisuus.
Toni Ristimäki on mennyt asiassa niin pitkälle, että hän on hankkinut kotiinsa varsin järeän aurinkopaneelijärjestelmän, jonka myötä ostosähköä on tarvinnut tänä kesänä vain yksittäisiä kertoja.
Hyviä argumentteja sähköautojen puolesta ja vastaan löytyy monilta, myös juuri nyt Iso-Britanniassa polttoainepumpuille jonottavilta. Ekologisuusasiat ovat monimutkaisia ja -ulotteisia, eikä kaikkia tyydyttävää vastausmallia niihin kysymyksiin saatane koskaan. Kävely ja polkupyörälläajokin kun kuluttavat energiaa ja sen energia korvaaminen ja tuotanto…
– Tähän mennessä negatiivisin kokemus on ollut talven jäätävien sateiden aiheuttama etupuskurissa olevan latausluukun jumiutuminen, muistelee Blomqvist.
– Toisaalta dieselmoottorin kylmäkäynnistystäkään ei ole enää ikävä, hän jatkaa.
Julkisten latauspisteiden tagit, apit ja hinnoittelun monimuotoisuus niin aikaperusteisesti kuin kilowattituntikaupallakin voivat aiheuttaa hämmennystä, tosin niihin tarvitsee turvautua harvemmin.
Mutta Jussi Aunola, Petri Blomqvist sekä Toni Ristimäki ovat tyytyväisiä autovalintoihinsa ja kehottavat muitakin antamaan sähköautolle mahdollisuuden. Jos vain tarpeet, käyttötavat ja tarjonta kohtaavat.
Fakta
Sähköauto
keskikokoisen sähköauton energian kulutus 15–20 kWh/100 km, energiakustannus kotilatauksella noin 2–3 euroa/100 km
tavallisesta pistorasiasta saa ladattua 8 ampeerin virralla kantamaa noin 8–10 km tunnissa, 12 tunnin latauksella saa noin 21 kWh energiaa
täyssähköautojen määrä liikenteessä on lähes tuplaantunut vuosittain 2013 lähtien, vuoden 2020 loppuun mennessä rekisterissä oli 9 673 kappaletta ja 2021 kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana ensirekisteröintejä on tullut 6 423 (tämän päälle tulevat vielä käytettyinä maahan tuodut autot)