KAUPUNGINVALTUUSTO päätti äänin 18–17, että urheilukenttä peruskorjataan alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti. Vanha katsomo puretaan, ja vieressä oleva entinen lukion väistötila kunnostetaan pesu- ja huoltotiloiksi. Nyt siellä on muun muassa nuorten starttipaja, nuorisotiloja sekä Somero-opiston kudontaopetusta.
Kaupunginhallituksen esitykset urheilukentän remontin suunnittelemisesta uudelleen ja katsomon korjaamisesta jäävät taakse.
Urheilukentän peruskorjauksen kustannukset ovat 1,7 miljoonaa.
Valtuusto hyväksyi myös 750 000 euron määrärahan uuden hoivakodin rakentamiseen. Rakennuksesta tulee betonirunkoinen.
Kaupunginhallituksen pyynnöstä aiemmin on selvitetty, voisiko palvelutalon tehdä puusta.
Valtuusto keskusteli vilkkaasti, olivatko selvitykset tarpeen, miten selvitykset menivät ja mitä jäi käteen. Yksimielisesti oltiin kuitenkin sitä mieltä, että nyt pulinat pois. Uuden palvelutalon suunnittelu voi alkaa.
Hoivakodin alustava kustannusarvio on 8,75 miljoonaa euroa.
KAUPUNGINHALLITUS oli esittänyt valtuustolle, että urheilukentän peruskorjaus suunnitellaan uudestaan ja vanha katsomorakennus säilytetään.
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Ryhtä teki vastaehdotuksen: urheilukenttä tulee peruskorjata joulukuussa 2019 hyväksyttyjen alkuperäisten suunnitelmien mukaan.
Hän esitti, että valtuusto hylkää kaupunginhallituksen ehdotuksen ja antaa toimiohjeen toteuttaa urheilukentän huoltorakennuksen muutos- ja peruskorjaukset sekä katsomo- ja urheilukenttähankkeet investointiohjelman mukaisesti siinä aikataulussa, kun niitä koskevat viranomaispäätökset, kuten rahoitus-, rakennussuojelu- ja lupapäätökset, antavat siihen mahdollisuuden.
Ryhtän esitys hyväksyttiin neuvottelutauon jälkeen äänin 18–17. Sen takana oli koko keskustan valtuustoryhmä eli Kari Ahlbom, Hannu Kesäniemi, Jani Kurvinen, Jaana Kyyrä, Minna Nikkanen, Tero Pirttilä, Riitta Ryhtä, Juha Salo, Maria Tapio, Heikki Tuomisto, Mikko Virtanen ja Mikko Älli, kristillisdemokraattien Reima Anolin, kokoomuksen Kati Fonsell-Laurila sekä perussuomalaisten Pertti Kujala, Petri Känkänen, Matias Mäkinen ja Jaakko Salo.
Kaupunginhallituksen esitystä kannattivat vihreiden ainoa valtuutettu Heidi Bergström, koko demarijoukko Raila Hakamäki, Antti Kotti, Minna Kotti, Riitta Lehtinen, Taina Ruuhilehto ja Ismo Valve, koko vasemmistoliiton ryhmä Elli Kurkikangas ja Heikki Lehtinen, perussuomalaisten Kirsti Kurki ja Janne Nurmi, kokoomuksesta Laura Nuotio, Kalle Malin, Markku Mäki-Teeri, Martina Ramsay, Henry Seppälä ja Jutta Varjus.
Riitta Ryhtästä urheilukenttäkäsittelyssä oli kyse paljon muustakin kuin urheilukentän remontista. Hänestä esille oli tullut demokratiaa halveksiva toimintamalli. Kyseenalaistettiin, mikä oli ylin päättävä elin kaupungissa. Hän muistutti, että jokaisen valtuutetun tulee tiedostaa, että ylintä päätäntävaltaa käyttää kaupunginvaltuusto.
Puheenvuoroissa tulivat esille vanhan katsomon esteettömyys ja saadaanko se kunnostettua 100 000 eurolla sekä mikä on alunperin lukion väistötiloiksi rakennetun SoLun kohtalo, onko se rakennettu väliaikaiseksi vai pysyväksi ja kelpaako se pysyväksi pesu- ja huoltotiloiksi.
Martina Ramsay (kok.) oli tiedustellut naapurikuntien rakennustarkastusviranomaisilta SoLun kaltaisten rakennusten mahdollisuutta saada pysyvää rakennuslupaa. Vastauksena hän oli saanut, että puutteelliset perustukset ja ilmanvaihto saattavat kaataa rakennusluvan saannin ja viivästyttää kentän peruskorjausta.
Tero Pirttilä (kesk.) ihmetteli ilmapiiriä ja tapaa, jolla asiaa on selvitelty. Hänestä parasta olisi luottaa oman kunnan virkamiesten ammattitaitoon ja kysyä heiltä, onko lupa mahdollinen.
– Ei meille laittomia rakennuksia esitellä, tykitti Pirttilä.
Kokouksessa mukana ollut tekninen johtaja Marko Mäkinen kertoi oman paikkakunnan rakennustarkastajan kannan. Tämä oli todennut, että peruskorjauksen pääsuunnittelija vastaa siitä, että rakennuksen perustukset ja muut asiat ovat lainmukaiset.
Juha Salo (kesk.) sanoi SoLun tehdyn aikoinaan pysyväksi rakennukseksi ilmastointineen kaikkineen.
SoLussa työskentelevä Minna Kotti (sd.) toivotti tervetulleeksi katsomaan, mitä tiloissa nykyään tehdään ja millaiset tilat ovat. Hän kertoi siellä olevan talvella todella kylmä, ja epäili rakennuksen energiatehokkuutta. Hän myös toivoi selvitettävän, missä tilojen nykyiset toiminnot jatkossa ovat.
Jutta Varjuksesta (kok.) SoLussa oli ongelmia useampikin, esimerkiksi salaojitus sekä kunnon perustukset puuttuvat, ja rakennus liikkuu. Hän pyysi päättäjiä miettimään, halutaanko parakki keskelle kylää, kun keskustaa yritetään tehdä kutsuvammaksi. Varjus sanoi, että jos yritetään päästä turhista rakennuksista eroon, niin voitaisiin aloittaa SoLusta.
Varjuksen puoluetoveri Laura Nuotio kyseli, tuleeko parakin säilyttämisestä ennakkotapaus. Hän sanoi, että jatkossa kansalaiset voivat tämän esimerkin perusteella pystyttää omalle tontilleen parakin ja sanoa sitten tuonnempana, että nyt se on pysyvä.
Mikko Virtanen (kesk.) ei pitänyt realistisena, että vanha katsomo saadaan peruskorjattua 100 000 eurolla, jota summaa kaupunginhallitus oli esittänyt. Samaa epäili Juha Salo, ja arveli summan olevan hihasta vedetty.
Matias Mäkinen (ps.) jatkoi, että on itsensä huijaamista uskoa, että nykyinen katsomo saataisiin korjattua 100 000 eurolla.
Reima Anolinista (kd.) kaupunginhallituksen esityksestä puuttuu täysin katsomon esteettömyysnäkökulma. Hänestä osallistaminen liikunta-aktiviteetteihin on tärkeää, eikä mitään ryhmää saa jättää pois palvelujen piiristä.
Mikko Älli (kesk.) sanoi, että tilojen esteettömyyttä edellytettiin jo aiemmissa teknisen lautakunnan päätöksissä. Juha Salo muistutti, ettei kunnalla saisi olla yhtään esteetöntä uutta eikä vanhaa rakennusta, vaan palvelujen pitää olla kaikkien saatavissa.
Tekninen johtaja Mäkinen kertoi valtion vaatineen aikoinaan perusteelliset esteettömyysselvitykset kohteeseen.
KAUPUNGINVALTUUSTO myönsi 750 000 euron lisämäärärahan uuden hoivakodin rakentamiseen.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran investointiavustuksen piiriin kuuluvan hankkeen kustannusarvio on 8,75 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden investointiohjelmaan on varattu 100 000 euroa, ensi vuodelle 4,7 miljoonaa ja vuoden 2023 summa on 3,95 miljoonaa. Lisäksi irtaimistoa varten varataan 250 000 euroa vuodelle 2023. Kokonaiskustannukset ovat 9 miljoonaa.
Talo rakennetaan betonista. Puurakentamistakin selvitettiin.
Riitta Lehtinen (sd.) totesi, ettei arkkitehtitoimiston valinta mennyt putkeen. Hänestä tuntui oudolta, ettei toimisto pystynyt laatimaan kunnollista kustannusarviota, jos talo tehdään CLT-tekniikalla. Lehtisestä arkkitehtitoimiston arviot olivat hihasta vedettyjä. Hän ihmetteli, miten toimisto on pystynyt jättämään tarjouksenkaan. Hänestä kaupungin tulee reklamoida asiasta.
Matias Mäkinen (ps.) toivoi, että jatkossa saataisiin yhdyskäytävä uuden rakennuksen ja terveyskeskuksen välille, vaikka se nyt jääkin uupumaan.
Heikki Lehtisestä (vas.) Aran arkkitehdin lausunto oli omaperäinen, etenkin kohta, jossa todetaan puusta rakentamisen vievän enemmän aikaa kuin betonista rakentamalla.
– Se on juuri päinvastoin. Kaikki tehdään teltassa suojassa, eikä tarvitse odotella betonin kuivumista.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja valtuutettu Harri Känkänen (ps.) sanoi, ettei aika riitä enää puurakentamisen lisäselvittelyyn.
– Jos olisimme aloittaneet rakentamaan betonilla, niin rakennus olisi jo pitkällä. Näiden uusien CLT-tekniikkaselvitysten takia menetimme puoli vuotta. Eli nyt lopetetaan selvittely ja mennään betonilla.
Edellisen valtuustokauden teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juha Salo (kesk.) totesi, ettei lisäselvitystyö kuitenkaan tuonut paljon uutta asiaa ja tietoa aiempaan. Sekin tiedettiin jo, että 60 paikkaisen palvelukodin rakentaminen puusta on haasteellista.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jutta Varjus (kok.) sanoi selvitystyössä menneen yllättävän pitkään. Hän korosti suunnitteluun annetun ajan säästävän euroja jatkossa. Hän oli tyytyväinen, että hanke sai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuen.
Reima Anolinista (kd.) hanketta on syytä viedä eteenpäin nopsasti.
– Meiltä lähtee hoiva-alan työpaikkoja, hoivapaikkoja ja vanhuksia siirtyy muiden paikkakuntien hoivapaikkoihin, kun ei ole omia saatavilla.
Sama huoli oli Laura Nuotiolla (kok.).
– CLT-selvitys vei puoli vuotta eikä siitä saatu edes tarjousta. Mutta nyt hanke on käynnistettävä, jotta saadaan pidettyä asukkaat Somerolla. On mentävä eteenpäin kuin mummot lumessa.