Teksti ja kuvat Olli Salomäenpää
Miten saadaan olemassa olevaan kulkupeliin vauhtia? Lähtökohtaisesti on kaksi mahdollisuutta: joko lisätään tehoja tai sitten vähennetään painoa. Jälkimmäiseen filosofiaan pohjautuvat moottoripyörämaailmassa cafe racerit .
Cafe racerit, kirjaimellisestikin kahvilakilpurit, syntyivät Englannissa 1960-luvulla, kun moottoripyöräharrastajat rupesivat modifioimaan brittiläisiä katupyöriänsä lisänopeuden toivossa. Nämä motoristit ajoivat Lontoon North Circular Roadin varrella olevien kahviloiden välillä.
Ja kun laumassa ajetaan testosteronin voimalla, niin kilpailuksihan se on mennyt. Oma pyörä on pitänyt saada edes pikkuisen paremmaksi, ja vinkkejä oman pyörän muuttamiseksi sekä virittämiseksi haettiin luonnollisesti kilparadoilta.
Teemu Okker hankki vuonna 2015 itselleen vm. -74 olevan Honda CB350 Twin -moottoripyörän, jonka hän on muokannut cafe racer -henkiseksi.
– Projekti sai innoituksensa pyörässä olleesta penkistä, joka oli jo vähän tyylin mukainen. Tosin penkki oli niin huonosti tehty, että se piti käytännössä teettää uusiksi.
– Tämä on ollut sellainen pitkän ajan projekti. Parina ensimmäisenä vuotena ei tapahtunut oikeastaan mitään ja seuraavat pari vuotta sitten rakenneltiin pikku hiljaa.
– Osia on riisuttu pois painon keventämiseksi, näkyvimpänä lokasuojat, Teemu Okker toteaa.
– Matalalla ohjaustangolla haetaan aerodynaamisempaa ajoasentoa. Takarunkoa on muutettu ja kone on käyty läpi. Tankki on modifioitu ja pyörä on kokonaan maalattu. Ja vähän muutakin pientä on tehty.
– Osien saanti projektiin on ollut, kiitos Internetin, varsin hyvää ja niitä onkin haalittu melkeinpä ympäri maailmaa, niin Euroopasta sekä Amerikasta. Kaasuttimet tulivat Australiasta.
– Alumiini on tavallisen työläs materiaali kiillotettavaksi, Teemu Okker toteaa katsellessaan etujarrun ulkokuorta.
– Työtunteja ja rahanmenoa en ole laskenut, mutta sen tiedän, että omiani tästä en saisi pois. Pyörän markkinahinta lienee jossain 2 000– 3 000 euron paikkeilla, mutta enpä minä tätä myyntimielessä ole tehnytkään. Omaksi iloksi ja toisille näytettäväksi.
– Niin voisihan sitä täällä Somerollakin kopioida entisiä Lontoon poikien tapoja, Teemu Okker toteaa pilke silmäkulmassa.
– Ajettaisiin Joensuuntietä Cafe Rosén ja Auranmaan kahvilan väliä herättäen samalla huomiota…
Somerolaisissakin talleissa tehdään monenlaista omaksi virkistykseksi ja toisten ihailtavaksi. Teemu Okkerin kahvilakilpuri on yksi hieno esimerkki tästä asialle omistautumisesta.
