Arvokasta osaamista
Osuin sattumalta hetkeksi hyvään seuraan. Eri ikäisiä, eri ammateissa olevia ja olleita. Hyvää keskustelua, positiivisia näkemyksiä, reiluja ja loukkaamattomia.
Keskustelu eteni pääosin englannin kielellä, vaikka osallistujat olivat Somerolta tai lähiympäristöstä. Erityisesti huomasin eläkeläisen, jota ikävuosiensa (85 vuotta) ansiosta voisi sanoa vanhukseksi. Mieheksi sanoisin, jos sukupuolen saisi mainita, en sano, sehän olisi sopimatonta.
Hyvin hän keskustelee, monipuolisesti, vaikka kielten opinnot eivät nuoruuteen kuuluneet. Pikemminkin raskaat työt, kuten sen ajan tekemiset nykyihmisen silmissä ovat.
Hän on terävä päästään. Kuntokin hyvä, lähes jokapäiväinen lenkkeily, terveet elämäntavat ja hyvät geenit auttavat eteenpäin. Omaa myös ilmeisen hyvin atk-taitoja. Viettää aikaansa myös pelaamalla netissä.
Nuoret ja poliitikot usein aliarvioivat vanhoja isoksi avuttomaksi ryhmäksi. Kyseinen mies on hyvä esimerkki taidoista ja mahdollisuuksista vanhanakin.
Kukaan meistä ei opi opettelematta. Mahdollisuuksia parantaa, jos työelämän aikana pääsee syventymään asioihin, monipuolisesti.
Jos ei saa, niin kansalaisopistot, esimerkiksi Somero-opisto, auttavat ja eläkeläisjärjestötkin mahdollisuuksiensa mukaan. Kaverit ja lastenlapset tietysti ja lapsetkin.
Oma halu ja uteliaisuus kuitenkin tarvitaan. Ilman sitä ei voi kehittyä.
Arvostan suuresti tuollaisia ihmisiä.
Lähes tosikko
Miten Someron käy sotessa?
Sote ja maakuntauudistus on mielenkiintoista luettavaa Varsinais-Suomen osalta ja erityisesti niiden asioiden, jotka kipeämmin tulevat koskettamaan Someroa.
Sotessa pyritään yhä enemmän siihen, että ikääntyvät asuisivat kotona ja mahdollisimman paljon yhteydenpito olisi tietoteknisesti toteutettua. Sitä ketä nämä laitteet ikäihmisille maksaa ja ketä opettaa heidät käyttämään niitä sujuvasti, ei kerro kukaan.
Yksi huolestuttavimmista asioista on ikäihmisten terveystarkastukset, jotka hoidettaisiin pääsääntöisesti tietotekniikan avulla ja vain tarvittaessa kasvokkain tapaamisilla. Sote ei anna vastausta, millä nämä ikäihmiset kulkevat sinne, jos kaikki on keskitetty Turkuun eikä ajokorttia tai omaisia ole. Kuka yleensäkään huolehtii heistä tällaisissa tapauksissa?
Sotessa painotetaan myös, että 53 prosenttia väestöpohjasta asuu 16 kilometrin päässä Turusta. Siis Turusta, mutta entä me somerolaiset? Me asumme lähes 100 kilometrin päässä.
Somero on myös soten mukaan yksi tulevan maakuntapohjan voimakkaammin ikääntyvimmistä kunnista.
Somero ei ole tähän asti varsinaisesti kuulunut mihinkään kuntaliittymiin tai kansanterveystyön kuntayhtymiin, vaan kunta on itse tuottanut palvelunsa ja suhteellisen hyvin sen onkin tehnyt. Mutta nyt tulevaisuus sotepalveluiden osalta näyttää todella synkältä.
Ei olisi tätä uudistusta uskonut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen alkuun laittamaksi.
Kohta voimme puhua menneisyyden Somerosta.
Kuihtuva Somero
Kyläkoulut ovat Someron voimavara
Olemme nyt vedenjakajalla: rakennammeko tulevaisuutta itsenäisenä ja elinvoimaisena asuinalueena vai jatkammeko Someroa näivettävän politiikan tekemistä uusilla kyläkouluihin kohdistuvilla supistuksilla ja lakkautuksilla?
Kyläkoulujen lakkauttaminen autioittaa Someron kylät, vie pois niiden elinvoimaisuuden, vähentää Someron vetovoimaisuutta ja pidentää lasten koulupäivän pituutta. Kyläkoulujen lakkauttaminen kiihdyttäisi kylien asukaskatoa selvästi ja ohjaisi lapsiperheet keskustaajamiin, toivoivatpa perheet tätä tai eivät.
Isossa kuvassa kyläkoulujen lopettamisella ja toimintojen supistamisella haetaan säästöjä, vaikka samalla rapautetaan koko kunnan elinvoimaisuutta. Ei ole järkevää hakea säästöjä päätöksillä, jotka tuovat lisää kustannuksia ja ohjaavat ihmiset pois luonnonrikkailta ja viihtyisiltä asuinalueilta.
Pienempiä kuvia tarkasteltaessa lakkautukset muuttuvat kestämättömiksi.Pitkät koulumatkat läksyjen ja koulupäivien päälle tekevät ala-asteikäisten lasten päivät kohtuuttomiksi ja vaikeuttavat mielekkääseen iltapäivätoimintaan osallistumista.
Kyläkouluverkko on koko Someroa palveleva peruspalvelu, joka luo ja ylläpitää alueemme elinvoimaisuutta. Kyläkoulut tulee säilyttää ja kunnostaa tuleville sukupolville!
Reima Anolin (kd.)
kaupungin valtuutettu
sivistyslautakunnan jäsen