Marjatat ja Mikon Pojat – 60 vuotta partiotoimintaa

0

Teksti Timo Kalenius

Partiolippukunta Marjatat ja Mikon Pojat juhlii tänä vuonna 60-vuotista partiotoimintaa Somerolla. Merkkivuotta juhlistetaan näyttelyllä ja koloilloilla, jotka tuodaan Kiiruun puistoon.

Kaikki alkoi Mikon Pojista 1961, jolloin perustettiin ensimmäinen neljän pojan pieni ryhmä. Mikon Pojat sai nimensä Someron kirkosta, joka on Arkkienkeli Mikaelin kirkko.

Marjatat perustettiin 1968, ja nimi juontaa juurensa syvälle Someron historiaan sekä neitsyt Mariaan. Marjatat ehti toimia 40 vuoden ajan, kunnes 2008 perustettiin sekalippukunta MaMiPo, jossa ovat mukana sekä tyttöjen että poikien lippukunnat.

Partion tavoitteena on kasvattaa persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteisön jäseniä. Partion tavoitteet ja päämäärät pyritään saavuttamaan monipuolisen tekemisen kautta. Kaiken ytimessä on yhdessä tekeminen ja oppiminen.

Mauno Kuisma partiokololla. Hän tuli mukaan partiotoimintaan 1962.

Somerolla partiotoiminnassa on mukana noin 200 henkilöä 8-vuotiaista aina yli 70-vuotiaisiin asti. Partiolaiset kokoontuvat kolollaan Pikkupappilan vanhassa kivinavetassa Turuntien varrella arki-iltaisin maanantaista torstaihin.

– Itse tulin mukaan toimintaa 1962. Vaikka silloin alkuvuosina lippukuntia oli kaksi, niin yhdessäkin toimittiin, muistelee Mauno Kuisma.

– Lippukunnissa on nykyään paljon 8–15-vuotiaita tyttöjä ja poikia, mutta vanhemmista ohjaajista ainakin poikien puolella alkaa olla huutava pula. Toimintaa kuitenkin tehdään molemmille yhdessä ja silloin onneksi saamme apua tyttöjen puolen ohjaajista, toteaa Kuisma.

– Alkuajoista toiminta on muuttunut melko paljon, sillä harrastusmahdollisuudet eivät 1960- ja 70-luvuilla tietenkään olleet samaa luokkaa kuin nyt, ja se vaikuttaa harrastajamääriin myös partiossa.

– Alkuaikojen toiminnassa korostuivat nykyistä enemmän teltta- ja luontoretket, joihin mentiin useammin kuin nyt, vaikka kovin kauas ei päästykään, kun nykyisiä kulkuvälineitä ei ollut yhtä hyvin käytettävissä.

Partion toimintaa tukee kaupunki avustuksillaan sekä Someron seurakunta, joka on antanut harrastustoiminnalle esimerkiksi kolotilat.

– Tietenkin myös jäsenmaksut ovat osa tulonlähteitä kuten myös talkoot, joita teemme vaihtelevasti, kertoo Kuisma.

Ensimmäinen iso valtakunnallinen yhteisleiri partiolaisille järjestettiin Sauvossa kesällä 1965 ja talvileiri myöhemmin Jyväskylässä.

Partiolaiset leireilivät 2009 Pyhärannan Reilassa. Mukana oli kaiken kaikkiaan 3 500 leiriläistä Lounais-Suomen alueelta sekä esimerkiksi Isosta-Britanniasta,Saksasta ja Israelista.

Suomen Partiolaiset järjestää säännöllisesti erilaisia ja eri-ikäisille partiolaisille suunnattuja valtakunnallisia tapahtumia. Finnjamboree on Suomen Partiolaisten suurleiri ja lisäksi on kansainvälinen jamboree, joka järjestetään noin kuuden vuoden välein. Seuraava Kajo-niminen leiri järjestetään ensi vuonna Evolla.

– Mukavia muistoja on paljon, mutta ehkä parhaat ovat ensimmäiseltä suurleiriltä Sauvosta, josta meillä on olemassa myös videotallenteita, ja niitä tullaan näyttämään kirjaston näyttelyssä ensi viikolla, vinkkaa Mauno Kuisma.

Ensi viikolla partiolaiset juhlivat pitkän partiouran taivalta kirjaston parvigallerian näyttelyllä, jossa partiotoimintaa esitellään kuvin, esinein ja videoin.

Koloillat siirretään puolestaan Kiiruun puistoon, jossa tapahtuukin monenlaista iltaisin.

Maanantaina Liito-oravat leikkivät ja laulavat. Tiistaina Telttakepit pystyttävät erilaisia majoitteita.

Keskiviikkona Merikilpikonnat valmistavat ruokaa trangialla ja Menninkäiset pitävät koloiltansa Kivimakasiinissa. Torstaina on Karhujen ja Nallekarkkien vuoro kisailla.

Aikuispartioryhmä Kuukkelit myyvät lettuja joka ilta, ja myös partiolaisten adventtikalentereita on myynnissä.