Somero 2000–2020

0

Mitkä ovat kuluneen vuosituhannen merkittävimmät tapahtumat Somerolla? Kahdessakymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua monenlaista, mutta niiden tärkeysjärjestyksen ja merkityksen arvioiminen onnistuu vasta vuosikymmenien kuluttua. Mitkä asiat mainitaan historian kirjoissa vuonna 2051, vai mainitaanko mitään?

Kaupunginvaltuuston päätöksistä merkittävin tehtiin lokakuussa 2006, kun Somero päätti äänin 20–15, ettei neuvotteluja esiselvityksen jälkeen jatkettaisi ja jättäytyi pois Salon suurkuntahankkeesta katsoen jäävänsä uuden kunnan syrjäseuduksi. Salon ja yhdeksän kunnan yhdistyminen tapahtui 1.1.2009. Mikäli Somero olisi ollut kymmenes Saloon liittynyt naapurikunta, niin itsenäinen kunnallishallinto olisi päättynyt eikä Someron kaupunkia enää olisi.

Mutta mitkä olivat kaupungin aikaansaannokset kahdenkymmenen vuoden ajalta? Noin viidelläkymmenellä miljoonalla eurolla rakennettiin hienoja rakennuksia ja tehtiin peruskorjauksia. Näitä olivat Joensuun koulu, Hovimäen päärakennus, jätevedenpuhdistamo, terveyskeskuksen vuodeosasto, päiväkoti Tuulihattu, uimahalli Loiske, palvelutalo Katajakoti ja Kiiruun koulukeskus. Kirjasto rakennettiin jo viime vuosituhannella, mutta se avattiin yleisölle helmikuussa 2000. Torille ja Joensuuntielle tehtiin täysremontti ja Jaatilan joen yli rakennettiin uusi silta.

Säästöihin pyrittiin lakkauttamalla Terttilän, Ollilan, Häntälän ja Pajulan kyläkoulut. Säästöä hakivat myös muut tahot ja lakkauttivat Somerolta verotoimiston, TE-toimiston, postitoimiston, poliisin ja käräjät. Palo- ja pelastustoimen johto siirtyi Saloon. Säästöpankki ja osuuspankki lopettivat kyläkonttorinsa ja Nordea pankin palvelut siirtyivät Saloon. Seurakunta myi Someron ja Somerniemen pappilat ja lakkautti Somerniemen seurakunnan.

Kaikesta huolimatta kuntalaisten onnellisuustilastossa Somero sijoittui melko hyvin, ainakin paremmin kuin Salo ja Forssa.

Kulttuurin ja urheilun alalla vuosituhannen alku oli menestystä ja hienoja tapahtumia. Oli Suviheinä- ja Nostalgiaviikkoja monine näyttelyineen ja konsertteineen. Tupanäyttämön, Somerniemen musiikkiteatterin ja Myötätuulen teatterin esityksissä kävi tuhatpäinen yleisö. Unto Monosen ja Rauli Somerjoen nimissä järjestettiin konsertteja, iltamia ja näytelmiä aina kun taiteilijoiden syntymästä tai kuolemasta oli kulunut viisi vuotta. Ja joka kesä raikui kahdentuhannen kesämökin terassilla Satumaa ja Paratiisi . Vuosittain toistuvia tapahtumia olivat Ol hollil, Savi palaa, Ruokava, Somero Soikoon, Kirnurock ja Katutanssit.

Somerolaisen urheilun kiintotähti oli Minna Nikkanen , joka vuonna 2000 voitti seiväshypyssä 12-vuotiaiden Suomen mestaruuden ja jatkoi voitokasta kilpailu-uraansa aina vuoteen 2018. Seiväshypyn ohella menestystä tuli kymmenissä eri lajeissa kahmalokaupalla. Kilpaurheilun ohessa harrastettiin liikuntaa niin torstairasteilla kuin uimahallissa.

Kunnallishallinto, kulttuuri ja urheilu muodostivat vain yhden osan paikkakuntamme tapahtumahistoriasta. Oli paljon muutakin. Monia mielenkiintoisia asioita tapahtui yritys- ja palvelutoiminnassa, maa- ja metsätaloudessa sekä järjestö- ja kansalaistoiminnassa.

Muutoksen tuulet puhalsivat, eikä kipakoista kiistoista ja tunteita kuohuttaneista asioista jääty sivuun. Paikkakuntamme lähihistoriasta kiinnostuneille voin paljastaa, että ennen joulua ilmestyvässä kirjassani Somero 2000–2020 julkaistaan kuusisataa paikkakuntamme merkittävintä uutista tältä vuosituhannelta runsaan kuvituksen kera.

Manu Kärki