Tammikuun 23. päivä käydään Suomessa ensimmäiset aluevaalit, joilla maahan valitaan 21 aluevaltuustoa.
Suomi on siis jaettu 21 hyvinvointialueeseen. Niitä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan heinäkuun alussa. Somero kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen, jonka aluevaltuustoon valitaan vaaleilla 79 jäsentä.
Jatkossa kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89.
Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan laaditut vähimmäismäärät valtuutettuja.
Auevaltuusto käyttää kunkin hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.
Vaikka aluevaltuutetut käyttävät näin merkittävää valtaa, suomalaiset suhtautuvat vaaleihin laimeasti. Tuoreen kyselyn (Yle) mukaan vain neljä kymmenestä aikoo varmasti äänestää aluevaaleissa. Toisen tutkimuksen mukaan yli puolet äänioikeutetuista ei edes tiedä, mistä vaaleissa äänestetään.
Pikkukunnat pelkäävät, että isojen kaupunkien poliitikot kahmivat vallan maakunnissa, eikä huoli ole turha Somerollakaan.
Yle laski, miltä uusien hyvinvointialueiden valtuustot näyttäisivät, jos äänestäisimme kuten kuntavaaleissa. Tämän ennusteen mukaan Somero ei saisi aluevaltuustoon yhtään paikkaa.
Ylen aluevaltuustokoneen mukaan Turku saisi valtuustossa 54 paikkaa, Salo 14, Kaarina 6 ja Naantali 2 paikkaa. Viimeiset 3 paikkaa menisivät Paraisille, Raisioon ja Uuteenkaupunkiin.
Puolueista kokoomus ottaisi 19 paikkaa, demarit 15, perussuomalaiset 12, keskusta 10, vihreät 9, vasemmistoliitto 8, RKP 4, kristillisdemokraatit 1 ja LiikeNyt 1 paikan.
Äänestäjä joutuukin pohtimaan, kumpi painaa aluevaaleissa enemmän: ehdokkaan kotipaikka vai puoluekanta.
Somerolaiset poliitikot lähtevät vaaleihin ristiriitaisin miettein.
Esimerkiksi Markku Mäki-Teeri (kok.) uskoo, että Somero saa läpi ehdokkaita, jopa pari, kolme.
Vasemmistoliitossa ei olla yhtä positiivisia.
– Näissä vaaleissa saattaa vaaliväsymys iskeä. Pelkään pahoin, että äänestysprosentti jää kovin alhaiseksi, aprikoi Heikki Lehtinen.
Antti Kotti (sd.) korostaa, että somerolaisille on tärkeää saada oma edustus aluevaltuustoon ja siksi somerolaisten kannattaa ehdottomasti äänestää.
Juha-Pekka Sjöberg (LiikeNyt) toivoo Somerolle omaa valtuutettua, mutta ei ainakaan itse ole lähdössä ehdolle.
– Yleisesti ottaen en katso hyvällä pienen paikkakunnan näkökulmasta, että isoja asioita siirtyy alueelliseen isomman kokonaisuuden käsittelyyn ja byrokratiaa tulee lisää, hän huomauttaa.
Reima Anolin (kd.) puolestaan sanoo itsekin harkitsevansa vakavasti ehdolle asettumista.
– Näissä vaaleissa puolustetaan Someron sote-palveluita. Tehdään se paikallisten sote-osaajien kautta!
Tero Pirttilä (kesk.) uskoo, että aluevaltuustoon tulee valituksi keskustalainen ehdokas Somerolta.
Heidi Bergström (vihr.) toivoo somerolaisvaltuutettua, mutta Vihreillä ei somerolaisehdokasta todennäköisesti ole tarjolla.
Aluevaalien aikataulu
- vaalipäivä sunnuntai 23.1.2022.
- äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu): 3.12.2021
- ehdokashakemusten jättäminen aluevaalilautakunnalle: viimeistään 14.12.2021 ennen klo 16
- aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot): 23.12.2021
- äänioikeusrekisteri lainvoimainen: 11.1.2022
- kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: 11.1.2022 klo 16
- ennakkoäänestys kotimaassa: 12.–18.1.2022
- ennakkoäänestys ulkomailla: 12.–15.1.2022
- aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1.2022
- valtuustot aloittavat työnsä: 1.3.2022
- Gallup:
- 1) Uskotko, että Somero saa paikan/paikkoja aluevaltuustoon?
2) Löytyykö oman puolueesi ehdokkaista somerolaisia?
3) Olisiko omasta mielestäsi äänestäjän tärkeämpää valita
ehdokkaansa puolueen vai paikkakunnan mukaan?
Heikki Lehtinen Heikki Lehtinen (vas.):
1) En usko, että Somero saa paikkaa aluevaltuustoon.
2) Tuskin löytyy Somerolta Vasemmistoliiton ehdokkaita.
3) Äänestäjät valitsevat puolueen ensin ja uskon sen olevan parempi valinta näissäkin vaaleissa.
Markku Mäki-Teeri Markku Mäki-Teeri (kok.):
1) Somerolle 2–3 paikkaa, riippuen äänestysinnosta.
2) Someron Kokoomuksella löytyy ehdokkaita.
3) Äänestäjät päättävät, onko alueen ehdokas tärkeämpi vaiko puolue.
JUha-Pekka Sjöberg. Juha-Pekka Sjöberg (LiikeNyt):
1) Uskon, että yksi paikka on mahdollinen.
2) Tällä hetkellä ei kovin suurta kiinnostusta ole vielä Somerolla ollut, eikä kukaan ole itseäni hihasta ottanut kiinni asian suhteen. Marraskuussa uskon asioiden lähtevän yleisesti isommalla volyymilla liikkeelle. Henkilökohtaisesti jätän todennäköisesti aluevaalit väliin meneillään olevan ison työprojektin takia.
3) Olisi kiva jos paikkakunnalta löytyisi aluevaltuutettuja, mutta pitää löytää yli puolue- ja paikkakuntarajojen sellaisia tyyppejä päätöksentekoon, jotka osaavat viedä alueen kehittämistä ja projekteja eteenpäin omaa tietotaitoa hyödyntäen. Hyvät vuorovaikutustaidot ja sosiaalinen lahjakkuus nostaa luottamustehtävässä pärjäämistä. Valitettavasti alueen pääpaikkakunnalla Turussa päätöksenteko on tunnetusti ollut kankeaa ja nyt pitäisi pystyä alueen muiden päättäjien kanssa yhteistyöhön. Se on iso kysymysmerkki, miten asioita saadaan vietyä eteenpäin.
Antti Kotti Antti Kotti (sd.):
1) Kyllä, somerolaisilla on vahva intressi saada edustajia aluevaltuustoon ja siksi on tärkeää, että somerolaiset käyvät äänestämässä somerolaisia ehdokkaita. Somero on maakunnan reunalla kaukana keskuskaupungista ja meillä on palvelutasossa puolustettavaa, esimerkkeinä laboratorio ja röntgen.
2) Kyllä.
3) Molemmat näkökulmat on huomioitava. On selvää, että vain somerolainen edustaja tietää oman paikkakunnan tilanteen ja pystyy palvelujamme puolustamaan. Ensimmäiset aluepäättäjät ovat paljon vartijoita, koska päättävät palvelurakenteiden muodostamisesta. Parhaimmillaan on mahdollista saada myös parannettua palveluja Somerolla, esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluja voidaan aiempaa joustavammin tuoda lähelle. Toisaalta puoluetaustalla on vahva merkitys siinä, millaisia linjauksia palveluiden kattavuuden ja laadun, sekä esimerkiksi henkilöstön aseman suhteen tehdään. Kaikki puolueet tasapainottelevat talouden ja palvelutarpeiden välillä, mutta suurista puolueista aidosti vain SDP:lle ykkösasia on ihmisten palvelutarpeisiin vastaaminen. Näistä syistä Someron SDP:lle on ollut tärkeää saada oma ehdokas alueellisiin hyvinvointivaaleihin.
Tero Pirttilä Tero Pirttilä (kesk.)
1) On mahdollista, että keskustalainen ehdokas Somerolta tulee valituksi aluevaltuustoon. Tämä edellyttää ehdokkailta aktiivista kampanjointia myös oman kunnan rajojen ulkopuolella.
2) Keskustan ehdokaslistalla tulee olemaan muutama somerolainen ehdokas.
3) Tähän kysymykseen ei ole oikeaa vastausta. Jokainen äänestäjä ratkaisee asian sen mukaan, miten itse asian kokee. Aluevaltuustossa toimitaan poliittisissa ryhmissä. Jos ajatellaan Someron kaltaisen maakunnan rajalla sijaitsevan maalaispaikkakunnan asukkaiden edunvalvontaa, valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet voivat olla rajalliset, jos kyseisen puolueen linja on enemmän keskittämisen kuin palvelujen hajauttamisen ja lähipalvelujen turvaamisen kannalla.
Reima Anolin Reima Anolin (kd.):
1) Someron olisi tärkeää saada paikka aluevaltuustosta sote-palveluiden turvaamiseksi. Paikan saaminen ei ole helppoa, mutta mahdollista.
2) Minua on pyydetty asettumaan ehdolle, harkitsen tätä vaihtoehtoa vakavasti.
3) Someroa palvelisivat parhaiten maakuntavaltuustossa paikalliset sote-osaajat. Tällä tavalla varmistaisimme paikalliset palvelut muuttuvassa ja yhä keskittävämmässä sote-kentässä.
Heidi Bergström Heidi Bergström (vihr.):
1) Toivon toki, että Somerollekin paikka irtoaa.
2) Omasta puolueestani ei taida olla ehdokkaita.
3) Paikkakunnan mukainen valinta tärkeämpi.