Somerolla ei ole huolta veden tai lämmön riittävyydestä. Silti suomalainen tapa huuhdella wc juomavedellä tai huoleton puutarhan kastelu on jopa eräiden Euroopan maiden asukkaille käsittämätöntä. Vesipula, erityisesti puute puhtaasta juomavedestä, on miljardeille ihmisille arkista todellisuutta. Kapkaupungin vesihanoista ole pitkään aikaan tullut pisaraakaan vettä. Suomessakaan vesipula ei ole aivan vierasta. Salo haluaisi Somerolta vettä ja Petäjävedellä vesipulasta kärsittiin viime syksynä. Nurmikoiden kastelu on monissa Euroopan maissa kiellettyä.
Juomaveden puolesta on Somerollakin kamppailtu, vaikka pulaa vedestä ei olekaan. Sen sijaan omien vesilähteiden niukkuudesta kärsivät naapurikunnat haluaisivat päästä osille Someron vesilähteistä.
Maailman vesivarat ovat rajalliset ja ihmiskunnan vedenkulutus on kasvussa. Vesikriisi on yhtä lähellä kuin energiakriisi. Jokaisen kodin hanasta valutetaan noin 150 litraa vettä vuorokaudessa asukasta kohden. Siinä ei paljon auta, vaikka panisi tiiliskiviä wc:n vesisäiliöön. Jos otetaan huomioon myös meidän käyttämämme ruuan, vaatteiden ja kulutustavaroiden valmistuksessa tarvittava vesi, suomalaisten veden kulutus on jopa 4000 litraa vuorokaudessa. Pihviin tai puuvillapaitaan tarvittavan veden määrä ei aina tule mieleen.
Pääosa maailman veden kulutuksesta johtuu ruuan tuotannosta. On helppoa syyttää riisin, avokadon tai lihan syöjiä sekä kosmetiikan käyttäjiä tuhlailevasta veden käytöstä. Luopuminen näistä tuotteista tarkoittaisi kuitenkin myös paikallisen työn vähentymistä ja köyhyyden lisääntymistä.
Veden lisäksi nykyihmisten itsestäänselvyyksiin kuuluu lämpö ja sähkö. Niitä ilman on vaikeaa tulla toimeen. Silti sähkökin on muutamissa Euroopan maissa tosi tiukalla. Vaikka sähköä saa ”töpselistä” yhtä varmasti kuin rahaa ”seinästä”, kumpaakaan ei aina ole kaikkialla saatavissa.
Somerolaisilla riittää vettä ja lämpöä. Hyvin on hoidettu sekä veden että lämmön tuotantoa. Kaukolämmön hintaa voitiin jopa alentaa muutama vuosi sitten, eikä se ainakaan toistaiseksi ole nousussa. Toista on pääkaupunkiseudulla, jossa kaukolämmön hinta nousi 30 prosenttia. Se tarkoittaa asukkaille 15–30 euron lisälaskua kuukaudessa. Kun kaukolämpöä tuotetaan kivihiilellä, päästöoikeuksien maksu ja verotus tuntuvat hinnoissa. Somerolla käytetään haketta, joka on uusiutuva luonnonvara. Hintapaineet eivät ole yhtä kovat.
Kuuman kesänä kului vettä tavallista enemmän myös puutarhan kasteluun. Somerolaiset ovatkin tukeneet melkoisilla summilla oma vesiyhtiötään, sillä puutarhamultaan imeytyneestä vedestä on maksettu korkea jätevesimaksu. Taivaasta puutarhoihin ja pihoille satanut ”hulevesi” ei sekään ole ilmaista. Maksu siitäkin on peritty.
Ehkäpä molempia pitääkin arvioida somerolaisina jäsenmaksuina. Hulevesimaksulla sentään rakennetaan uutta viemäriverkkoa ja jätevesimaksuilla vesijohtojen kunnostusta.
Someron vesistö on vielä välttävässä kunnossa, mutta paljon parannusta tarvittaisiin. Kunnostettavia järviä on paljon. Pieni askel olisi jo se, että vesistössämme kiellettäisiin polttomoottorin käyttö ja määrättäisiin sähkömoottori pakolliseksi. Loppuisi ainakin turha edestakainen pörrääminen kapeilla ja matalilla järvillä.
Johannes Koroma
pääkonsuli