Kirjallisuudentutkija ja kriitikko Eija Komu kertoo uskonnollisesta problematiikasta Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogiassa (1959–1962) Someron vanhalla seurakuntatalolla maanantaina 11.10. Tilaisuuden järjestää Someron seurakunta.
– Kysymys Pohjantähden eettisestä sanomasta jäi varsinkin trilogian ilmestyessä sen herättämän yhteiskunnallisen keskustelun jalkoihin. Ihmisen osa, hänen valintansa, vastuunsa ja syyllisyytensä on kuitenkin romaanitrilogian kirkkainta ydintä.
Eija Komu on tehnyt pro gradu -tutkielmansa tyttönimellä Ehrukainen vastuun ja syyllisyyden ongelmasta Pohjantähdessä. Se tarkastettiin Joensuun yliopistossa 1984, ja se sai eximian. Tutkielma lähetettiin Väinö Linnan luettavaksi, ja hän antoi siitä kiittävää palautetta.
– Usko, uskonto ja uskonnollisuus näyttäytyvät Pohjantähdessä monitahoisina. Se on Koskelan Alman ja Elinan hiljaista kärsimyksen kestämistä, mutta se on myös Kivivuoren Annan ulkokohtaista, kireää jumalisuutta. Pohjantähden eettinen keskus on teosofi, pasifisti ja wrightiläinen sosialisti kyläräätäli Aadolf Halme, joka saa Kristus-hahmoisia piirteitä. Hänen vastinparinsa on kirkkoherra Lauri Salpakari, joka näyttäytyy Pietarina.
Jyrki Nummi on väitöskirjassaan Jalon kansan parhaat voimat (1993) laajentanut Eija Komun (Ehrukaisen) esille nostamaa Kristus – Pietari -asetelmaa osoittamalla yksityiskohtaisesti ne tekstikohdat, joissa Lauri Salpakari kieltää kolmesti Aadolf Halmeen.
”Ei sitä ihminen voita kun hyväksymällä”, sanoo Elina.
On kysytty, onko Pohjantähden loppu optimistinen vai pessimistinen. Sen voi sanoa olevan realistinen samoin kuin Linna on todennut Pohjantähden edustavan inhimillistä, ei punaista tai valkoista totuutta.
