Someron varhaiskasvatuksen ja perusopetuspalvelujen uudelleen järjestelyjä on ryhdytty suunnittelemaan, kun syntyvyys on rajussa laskussa ja ennusteiden mukaan oppilaiden määrän on arvioitu vähenevän tuntuvasti lukuvuoteen 2027–2078 mennessä. Tuohon mennessä perusopetuksen oppilasmäärä vähenisi 186 oppilaalla nykyisestä. Nyt Someron peruskoulussa ala- ja yläkoulussa on yhteensä 819 oppilasta ja ennusteen mukaan 626 oppilasta lukuvuonna 2027–2028. Tuolla joukolla ei katsota kannattavan pitää yllä nykyistä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa, vaan rakenteita on muutettava tulevaa ennakoiden.
Kaikelle kansalle tarkoitetussa varhaiskasvatuksen ja perusopetuspalvelujen ehdotuksen esittely- ja keskustelutilaisuudessa Kiiruun koulukeskuksen auditoriossa tätä ennusteihin tuijottamista kritisoitiin. Todettiin, että on hyvä tarkastella tilastoja ja missä mennään, muttei ennusteita pidä ottaa ohjenuoraksi.
Johanna Ristimäki sanoi, että jos ennusteita olisi hänen poikansa ikäluokan kohdalla uskottu, niin syntyvyyden perusteella Oinasjärvellä olisi pojan luokalla ollut vain neljä oppilasta, kun heitä tosiasiassa olikin 11. Eli alueelle muuttaa lapsiperheitä.
Alina Kiuru toivoi, että kaupungin päätöksenteossa toimittaisiin niin, etteivät ennusteet oppilaiden ja väen vähenemisestä kävisi toteen. Hänestä pitäisi ennemminkin nostaa toimivien kyläkoulujen säilyttäminen keskiöön. Se olisi Kiurusta hyvää Someron markkinointia, jolla erotutaan muista.
Auditoriokeskusteluun osallistunut isä tiedusteli, mitä kaupunki on tehnyt väen houkuttelemiseksi kaupunkiin. Hän kun oli huomannut, ettei moni edes tiedä missä Somero sijaitsee.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kertoi, että esimerkiksi ensi vuoden budjettiin on ehdotettu henkilön palkkaamista kaupungin markkinointiin ja viestintään. Sitä kaupunginjohtaja piti yhtenä markkinointipanostuksena.
– Esimerkiksi Lohjalla kaupunki tarjosi tontteja tonnilla. Jotain tällaista voisi Somerollakin tehdä tai keksiä ihan omia keinoja, jatkoi isä.
Hänestä kaupungin markkinointi ei ole ollut riittävää, ja jatkoi kysymyksellä kaupunginjohtajalle: Onko kaupungin markkinointi ollut riittävää?
Kaupunginjohtaja vastasi, että markkinointia on kyllä tehty pitkään monin tavoin, mutta vastaavanlaisen väkikadon kanssa taistelee suurin osa Suomen kunnista.
Suikkasesta asukkaat ovat kokemusasiantuntijoina parhaita puhumaan Someron ja sen palvelujen puolesta.
Esille nostettiin Janakkalan malli, jossa mahdollisten kuntaan muuttajien tietoon saatetaan tarjolla olevat tontit, asunnot ja kiinteistöt. Sieltä on helppo tsekata tarjonta. Kaupunginjohtaja ei tyrmännyt ehdotusta ja vienee asia seuraavaan elinvoimatyöryhmän kokoukseen.
Kaupungin palvelut ja kouluverkko halutaan sopeuttaa oppilasmäärään. Sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm sanoi, että jos mitään ei tehdä, niin nykyisellä palveluverkolla kustannukset nousevat. Jos nykyinen palvelurakenne säilytetään, niin ennusteen mukaan vuonna 2029 kuluisi 12 000 euroa kouluikäistä somerolaista kohden ja varhaiskasvatuksessa 14 500 euroa yhtä 0–6-vuotiasta lasta kohti.
Kaupunginjohtaja Suikkanen otti esiin myös valtionosuuksien vähenemisen muun muassa oppilasmäärän huvetessa ja soten tullessa voimaan.
Sivistysjohtajan ehdotuksessa muun muassa esitetään, että Oinasjärven ja Pitkäjärven koululle jäisivät vain ensimmäinen ja toinen luokka. Tätä mainostetaan joustavana varhaiskasvatuksena ja sillä että alueiden vetovoimaisuus pystytään säilyttämään. Päiväkoti siirrettäisiin koulun yhteyteen kummassakin kyläkoulussa.
Alina Kiuru arvosteli koulua, jossa ovat vain ykkös- ja kakkosluokat.
– Eihän siinä ole mitään järkeä. Se ei ole enää mikään koulu, vaan päiväkodin jatke.
Yleisöstä kuului useampikin arvio, että tuskin vanhempi haluaa lapsensa aloittavan sellaisen koulun, jossa on vain kaksi luokkaa ja useampi koulusiirto edessä. Mieluummin jälkikasvulle halutaan opinahjo, jossa voi olla koko alakoulun samassa paikassa. Siellä muodostuvat kaverisuhteet ja on turvallista.
Ehdotuksen mukaan 3.–6. luokat Pitkäjärveltä siirrettäisiin Joensuun kouluun ja Oinasjärveltä Kirkonmäelle.
– Kolmannella on muutenkin vaikeaa, kun tulee monia uusia oppiaineita. Siihen vielä päälle koulusiirto. Se on kyllä kolmasluokkalaiselle aika kova paikka, sanoi Alina Kiuru.
Johanna Ristimäki piti tärkeänä, että nivelvaiheessa lapsi saa tukea ja turvaa, eikä koe turvattomuutta.
– Pienet yksiköt eivät ole negatiivisia tällaisessa nivelvaiheessa. Ne voivat olla itsetuntoa kohottavia, lapsi ei ehkä tarvitse erityisopetusta. Voidaan välttää syrjäytymistä, tukea lapsen kasvua ja vahvistaa itsetuntoa.
Kun oppilasjoukko alkaa vähetä ja Kiiruun koulukeskukseen tulee riittävästi tilaa, niin sinne siirretään koko Kirkonmäen koulun joukko. Tuolloin Kirkon koulu lopetetaan.
Yleisö kysyi, onko oppilaalla edessä kaksi koulunvaihtoa: ensin Oinasjärveltä kolmannelle luokalle Kirkonmäelle ja sitten Kirkonmäen koulun loputtua alakoulun loppuluokat Kiiruun kouluun. Vastaus oli, että näin tullee tapahtumaan.
Kiiruun koulusta tulisi yhtenäiskoulu, jossa on opetusta 1.–9. luokille. Joensuun koululle jäisi peruskoulun luokat 1–6.
Kysymyksiä tuli myös koulukyydityksistä. Vanhemmat eivät halua lapsensa nääntyvän istumalla koulutaksissa tai -bussissa tuntikausia. Silloin ei jaksa tehdä koulutehtäviä, eikä pysty harrastamaan koulupäivän jälkeen.
– Kuinka moni aikuisista jaksaa ajaa 2–2,5 tuntia päivässä työmatkaa? Pienelle lapselle tuo aika on iso juttu, korosti äiti Alina Kiuru.
Koulukuljetuksissa alle 13-vuotiaalla saa kulua korkeintaan 2,5 tuntia päivässä ja kolme tuntia yli 13-vuotiaalla. Sivistysjohtaja sanoi, että tämän alle Somerolla on päästy. Uusi koulukuljetuskilpailutus on edessä 2024–2025.
Pohdittiin, että lapsia voisi kuljettaa keskustasta pienempiin kouluihin, jotta koulut säilyisivät.
Yleisöstä kysyttiin, olisiko mahdollista säilyttää vain jompi kumpi, Pitkäjärven tai Oinasjärven koulu. Tällaista vaihtoehtoa ei oltu mietitty.
– Onko mitään mahdollisuutta, että Oinasjärven koulu voidaan säilyttää nykyisellään? Jos se meiltä viedään, niin vaikea on lapsiperheitä saada alueelle muuttamaan, tokaisi Kiuru.
Sivistysjohtaja tähdensi, ettei koulua olla lakkauttamassa. Sinne jää esiopetus ja 1.–2. luokat.
Sivistysjohtaja muistutti, ettei muutoksia ole tulossa ensi, eikä seuraavana vuonna, ei ennen vuotta 2024. Hän korosti keskustelutilaisuudessa, että siirrot ja mahdolliset muutokset tullaan tekemään pikkuhiljaa vaiheittain.
Johanna Ristimäki kysyi, onko Somerolla ajateltu ottaa käyttöön oppilasmääräraja, jonka jälkeen koulu olisi tiensä päässä. Sellainen on käytössä joissakin kunnissa.
– Nyt tuntuu siltä, että supistetaan ennalta, jos lapsimäärä laskee.
Sivistysjohtaja vastasi, ettei siitä ole otettu esille eikä sitä ole ehdotukseen kirjattu.
Ristimäki ehdotti, että oppilasennusteiden tsekkaamista siirrettäisiin suunnitellusta 2023:sta vuodella, parilla eteenpäin. Silloin nähtäisiin, ovatko toimet purreet.
– Kuntaa pitää saada lisää perheitä, joissa on pieniä lapsia. Siksi kunnassa tulisi olla vahva palveluverkosto, jotta se houkuttelisi väkeä. Tällä hetkellä Someron vahaiskasvatus ja koulut saavat pelkkää kehua. Näitä hyviä asioita ei ole syytä vaarantaa, tähdensivät Reima Anolin ja Johanna Ristimäki.
Vanhemmat toivovat, että kyläkouluille annetaan mahdollisuus säilyttää koulunsa toimivina, eikä toimittaisi hätiköiden. Hätiköinnillä saadaan vanhemmat takajaloilleen ja muuttoaikeisiin.
– Nyt pitäisi malttaa katsoa rauhassa, mitä kylillä saadaan aikaiseksi. Meillä on Oinasjärvellä monia asioita tekeillä, joilla yritämme saada väkeä muuttamaan kulmakunnille, toteaa Ristimäki.
Sivistysjohtaja korosti, ettei mitään ole vielä päätetty. Esitys on vasta ehdotus ja pohjana päättäjien pohdinnalle.
Varhaiskasvatuksen ja peruskouluopetuspalveluiden suunnitelmaehdotuksesta voi antaa palautetta ja esittää omia parannusehdotuksiaan 30.11. saakka. Palautteiden tarkastelun jälkeen asia menee sivistyslautakunnan pohdittavaksi, sitten kaupunginhallitukselle ja lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.
Ehdotus tulevista varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista
– suunnitteluraha Leivonpesän päiväkodille vuodelle 2022
– lapsi- ja oppilasmäärät ja -ennusteet tarkistetaan vuonna 2023
– perusopetuksen yksikössä muutokset tapahtuvat lukuvuosina 2024–2028 aikana ja vaiheittain
– Oinasjärven ja Pitkäjärven kouluihin perustetaan joustava alkuopetus sekä varhaiskasvatuksen palvelut, samassa yhteydessä Pitkäjärven 3.–6. luokat sijoitetaan Joensuun kouluun ja Oinasjärven koulun 3.–6. luokan oppilaat Kirkonmäen kouluun
– Kirkonmäen koulu siirtyy Kiiruun koulukeskukseen, jonne perustetaan yhtenäiskoulu 1.–9. luokille
– Tervapääskyn päiväkodin kiinteistö pidetään päiväkotikäytössä siihen saakka, kun sinne on sijoittaa lapsia ja tilaa tarvitaan
-Leivonpesän kiinteistön remontin/uudisrakennuksen suunnittelu aloitetaan 2022 ja suunnittelussa huomioidaan, että sinne sijoittuvat myös avoimen päiväkodin tilat ja varhaiskasvatuksen toimiston tilat
