Ehdotus: Tulevaisuudessa Somerolla olisi perusopetuksessa vain Joensuun ja Kiiruun koulut

0
Kouluverkkoesityksen mukaan Kirkonmäen koulu päättyisi sen jälkeen, kun Kiiruun yhtenäiskoulu saataisiin oppimisvalmiuteen eli välillä 2024-2028. Kuvassa Kirkonmäen koulun oppilaat ahertavat keväällä 2020.

Ehdotus mietittäväksi päättäjille ja kuntalaisille

Sivistyspuoli on saanut valmiiksi ehdotuksen, missä mahdollisesti järjestää Someron varhaiskasvatus ja peruskouluopetus tulevaisuudessa.

Sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholmin esityksen mukaan päiväkodit säilyisivät Pitkäjärvellä ja Oinasjärvellä, mutta ne yhdistettäisiin kouluihin. Näihin kahteen kouluun jäisi vain 1.–2. luokkien opetus, ja 3.–6. luokkien oppilaiden opetus olisi Someron keskustassa, ensin joko Kirkonmäen tai Joensuun koululla ja tuonnempana yhtenäiskoulussa Kiiruulla. Sen jälkeen päättyisi opetus myös Kirkonmäen koululla.

Lopulta Someron keskustassa olisi 1.–6. luokkien opetusta enää Joensuun koulussa ja yhtenäiskoulussa Kiiruulla.

Varhaiskasvatuspalveluja olisi Pitkäjärven ja Oinasjärven kouluihin remontoiduissa päiväkodeissa, remontoidussa tai laajennetussa Leivonpesän päiväkodissa, Tuulihatussa sekä perhepäivähoidossa. Esiopetus säilyy päiväkotien yhteydessä.

Oppilasmäärien väheneminen on ajanut tekemään ratkaisuja kouluverkkoon. On arvioitu, että lukuvuonna 2027–2028 Someron perusopetuksessa olisi 626 oppilasta, kun heitä on kuluvana lukuvuonna 812. Tästä alakoululaisten (1.–6. lk) osuus on nyt 510 ja ennusteiden mukaan 360 lukuvuonna 2027–2028.

Tämän joukon opettamiseen ei enää tarvittaisi nykyistä tilamäärää. Esityksen mukaan säästöä saadaan erityisesti henkilöstö- ja kiinteistökustannuksissa. Ehdotuksessa ei ole mukana kuljetuskustannuksia.

Muutokset eivät tapahdu nopeasti. Esimerkiksi Oinasjärven 3.–6. luokkien oppilaat voitaisiin siirtää aikaisintaan lukuvuonna 2026–2027 Kirkonmäen kouluun ja Pitkäjärven Joensuun kouluun 2025–2026. Kiiruun yhtenäiskoulun perustaminen tapahtuisi vuosien 2024–2028 välillä. Sen jälkeen Kirkonmäen koulun oppilaat siirtyvät Kiiruun yhtenäiskouluun ja Kirkonmäen koulun kiinteistöstä luovutaan.

Sivistyslautakunta käsittelee oppimisympäristöselvitysten pohjalta tehtyä kouluverkkoehdotusta ensi viikon kokouksessaan. Kuntalaisten kuulemistilaisuus on 24.11. ja palautetta voi antaa marraskuun loppuun. Valtuusto saa ehdotuksen eteensä joulukuiseen kokoukseensa.

Ehdotus sivistyslautakunnalle varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut jatkossa

– suunnitteluraha Leivonpesän päiväkodille vuodelle 2022
– lapsi- ja oppilasmäärät ja -ennusteet tarkastetaan vuonna 2023
– perusopetuksen yksikössä muutokset tapahtuvat lukuvuosina 2024–2028 aikana ja vaiheittain
– Oinasjärven ja Pitkäjärven kouluihin perustetaan joustava alkuopetus sekä varhaiskasvatuksen palvelut, samassa yhteydessä Pitkäjärven 3.–6. luokat sijoitetaan Joensuun kouluun ja Oinasjärven koulun 3.–6. luokan oppilaat Kirkonmäen kouluun
– Kirkonmäen koulu siirtyy Kiiruun koulukeskukseen, jonne perustetaan yhtenäiskoulu
– Tervapääskyn päiväkodin kiinteistö pidetään päiväkotikäytössä siihen saakka, kun sinne on sijoittaa lapsia ja tilaa tarvitaan
– Leivonpesän kiinteistön remontin/uudisrakennuksen suunnittelu aloitetaan 2022 ja suunnittelussa huomioidaan, että sinne sijoittuvat myös avoimen päiväkodin tilat ja varhaiskasvatuksen toimiston tilat

Päättäjillä oli tänä syksynä mahdollisuus tutustua muun muassa Pitkäjärven koulun arkeen.

Kaupungin pitää sopeuttaa palvelut oppilasmäärään

Somerolla syntyi 81 lasta vuonna 2014 ja viime vuonna 49. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan somerolaiset 0–18-vuotiaat vähenisivät 498:lla vuodesta 2021 vuoteen 2036. Ennusteiden mukaan kunnassa olisi perusopetuksessa 626 oppilasta lukuvuonna 2027–2028, kun heitä on nyt 812.

– Lasten määrän on ennakoitu laskevan huomattavasti. Meidän on reagoitava palveluissa tähän, perustelee sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm toimenpiteitä, joita on tehtävä kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluihin.

Kouluverkkoa on sopeutettava oppilasmäärään.

– Jos ei tehdä mitään, niin kustannukset nousevat. Tarvitaan muutoksia rakenteissa, toteaa kaupunginjohtaja Sami Suikkanen.

Perusopetuksen oppilasta kohden kului 8 800 euroa vuonna 2019. Jos nykyinen palvelurakenne säilytetään, niin ennusteen mukaan vuonna 2029 kuluisi 12 000 euroa kouluikäistä somerolaista kohden. Summassa ei ole huomioitu oppilaskuljetuksia. Varhaiskasvatuksessa kustannusten nousuarvio on 10 600 eurosta 14 500 euroon yhtä 0–6-vuotiasta lasta kohti.

– Meidän pitää miettiä, voidaanko keskustassa pitää jatkossa kolme koulukiinteistöä, Joensuu, Kirkonmäki ja Kiiruu. Ei voida; on luovuttava Kirkonmäestä, vastaa Mäkelä-Rönnholm.

Sivitysjohtajan kouluverkkoesityksen mukaan Somerolla olisi lopulta perusopetusta 3.–6. luokille vain Joensuun koulussa ja Kiiruun yhtenäiskoulussa.

Pitkäjärven ja Oinasjärven koulujen yhteyteen siirrettäisiin päiväkotipalvelut. 1.–2. luokkien opetus jatkuisi näissä kouluissa, mutta 3.–6. luokkien opetus siirrettäisiin keskustaan.

Pelkästään 5.–6. luokkalaisten siirtoa yhtenäiskouluun Kiiruulle ei ehdoteta.

– Siinä tulee liian monta vaihtoa pienille lapsille. Ensin kouluun, sitten kolmannelta luokalta Kirkonmäen tai Joensuun koululle ja sitten vielä Kiiruun kouluun, perustelee sivistysjohtaja.

Ehdotuksen mukaan joustava alkuopetus ja yhtenäiskoulun perustaminen tapahtuu vaiheittain.

Kaupunginjohtaja Suikkanen pitää sivistystoimen päätösehdotusta varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen järjestämisestä suurilta linjoiltaan onnistuneena.

– Sillä turvataan alueellisia palveluja Pitkäjärvellä ja Oinasjärvellä. Varhaiskasvatuksen jälkeen siellä jatkuu kaksi ensimmäistä kouluvuotta. Alueiden vetovoimaisuus pystytään säilyttämään.

– Ja saadaan tehokäyttöön kiinteistöt. Minkään kiinteistön ylläpito ei kuitenkaan voi olla itseisarvo, huomauttaa kaupunginjohtaja.

Hänen toiveensa on, että jatkossa jokaisessa opetuspaikassa ja ryhmässä olisi toimiva ja laadukas opetus.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Antti Kotti kuvaa perusopetuksen oppimisympäristö-/kouluverkkoasiaa monimutkaiseksi ja valtavaksi. Siinä moni asia vaikuttaa moneen.

Hän uskoo, etteivät muutokset tapahdu tämän vaalikauden aikana.

– Mutta on hyvä, että olemme saaneet ehdotuksen käsittelyyn. Nyt on hyvä käydä keskustelua, kun meillä ei ole vielä ihan pakko ja hätä asian kanssa.

Kotti toivoo, että suunnitelman tekemiseen käytetään aikaa ja se tehdään kunnolla. Hänen mukaansa tarvitaan suunnitelmallisuutta, poliittista tahtoa ja yhteisymmärrystä, jotta saadaan kestävä linjaus aikaiseksi, ja johon pystytään yhdessä sitoutumaan.

Kotti perää myös kyläläisiä toimimaan ja sopimusten taakse.

– Perheille koulu- ja päivähoitoasiat ovat tosi tärkeitä; ollaan arjen ytimessä.

Kaupunki haluaa turvata päiväkotipalvelut Oinasjärvellä ja Pitkäjärvellä. Eivätkä Sammalniityn ja Leppäkertun päiväkotien lapset mahtuisikaan keskustan päiväkoteihin Leivonpesään, Tuulihattuun ja Tervapääskyyn.

– Yksi päiväkoti ei riitä keskustaan, toteaa virkaa tekevä varhaiskasvatuspäällikkö Tuula Koivula.

30 vuotta vanha Leivonpesä kaipaa korjausta, organisointia ja lisätilaa. Ensi vuoden budjettiin on varattu rahat Leivonpesän päiväkodin remontin suunnitteluun.

Sivistysjohtaja ei tässä vaiheessa ota kantaa työntekijöiden irtisanomisiin. Hän kertoo tehtävän henkilöstön sijoitussuunnitelma. Eläköitymisen kautta vakansseja poistuu.

– Meidän on tehtävä linjauksia, jotta voidaan suunnitella tulevaa. Täytyy antaa työrauha kouluihin.

Sivistyslautakunta käsittelee kouluverkkoesitystä ensi viikolla.

Emma Hietarina ja lapset Ellen ja Eero Tapio viihtyvät Oinasjärvellä.

Pienen ja turvallisen koulun edut peittoavat eurosäästöt 6–0

Oinasjärvellä asuva kahden lapsen äiti Emma Hietarinta on odotellut, mitä oppimisympäristöselvitys tuo tullessaan. Sulkeeko se päiväkoteja ja kyläkouluja, tekeekö se supistetut päiväkodit, koulut ja työympäristöt haavoittuvaisiksi ja tuoko ongelmia suurkouluihin.

– Kuntavaalien aikaan moni ehdokas puolusti kyläkouluja ja vastusti niiden sulkemista. Ovatko lupaukset pehmeistä arvoista nyt menneet romukoppaan? Toivonkin päättäjiltä kauaskantoisia päätöksiä. Ettei pelkästään katsottaisi sitä, mikä jää nyt viivan alle, vaan mietittäisiin, mitä päätökset vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja pärjäämiseen tulevaisuudessa kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päästä, toteaa Emma Hietarinta.

Hän ei ymmärrä saatavia säästöjä eikä sitä, ettei kyläkoulujen etuja nähdä eikä arvosteta. Koulumenoista säästäminen yksikkö- ja luokkakokoja kasvattamalla ja lähikouluja sulkemalla voi samalla kasvattaa sosiaali- ja terveyspuolen menoja. Esimerkiksi lasten ja nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet ympäri Suomea, yhtenä syynä tähän pidetään juuri kouluympäristön vaatimusten lisääntymistä.

Toteutuessaan päätös kyläkoulujen sulkemisesta on kaukana hyvinvointiin panostamisesta ja Hietarinnan mielestä hyvin lyhytnäköinen ratkaisu. Lähikouluilla on suuri merkitys alueen oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Toimivat kyläkoulut tarjoavat parhaimmillaan otolliset olosuhteet kasvulle ja oppimiselle. Hyvinvoiva lapsi ei ole kuluerä vaan sijoitus.

– Tutkimustulokset puhuvat pienten ryhmäkokojen puolesta. Suurissa kouluissa on havaittu enemmän kiusaamista ja oppilailla keskittymisvaikeuksia, kuormittumista ja opettajilla uupumusta.

Hietarinnalla on hätä kyläkoulujen puolesta. Hän on huolestunut lasten, nuorten ja heidän kanssaan työtä tekevien hyvinvoinnista. Henkilökunnan näkökulmasta pienempi koulu on usein parempi ja tämä voi näkyä muun muassa parempana työyhteisön henkenä.

Työssään psykologina hän on nähnyt, miten muun muassa koulukiusaamisen tuhojen korjaaminen on pitkä ja raastava tie.

– Jos yksikin lapsi voi pahoin koulukiusaamisen takia, niin euroja kuluu. Taloudellisten kustannusten lisäksi koulunkäynnin mahdollinen kriisiytyminen ja oppilaan pallottelu ryhmästä toiseen aiheuttaa väistämättä inhimillistä kärsimystä lapselle sekä hänen perheelleen.

– Pienessä koulussa opiskelusta ja olemisesta on niin paljon hyötyä. Pienten lähikoulujen hyvinvointiedut koskevat nähdäkseni kaikkia oppilaita, mutta korostuvat erityisesti silloin, kun kysymys on oppilaasta, jolla on erilaisia koulunkäynnin haasteita. Pienissä yksiköissä henkilökunnan on usein helpompi havaita epäkohtia ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin joustavammin. Ongelmiin pystytään puuttumaan nopeasti.

Pienissä opetusryhmissä pystytään ottamaan oppilaan vahvuudet ja kehittämiskohteet huomioon. Pikkukoululaisille pienempi koulu voi olla psyykkisesti turvallisempi paikka harjoitella sosiaalisia taitoja. Lapset, joiden koulunkäynnissä on haasteita voivat pärjätä pienemmässä lähikoulussa tuttujen aikuisten keskellä paremmin ja vähäisemmin tukitoimin, kuin isommassa yksikössä.

Hietarinta on pohtinut 3.–6. luokkalaisten siirtoa keskustan kouluun. Asiantuntija kertoi hänelle, että nivelvaiheet, siirtymät yksiköstä toiseen ovat potentiaalisia stressitekijöitä lapsen kannalta. Kolmasluokka on muutenkin todella haastava luokka-aste koko alakoulua ajatellen, tulee paljon uusia aineita ja oppisisällöt vaikeutuvat.

Kyläkoululla on myös koko yhteisön ja alueen kannalta suuri merkitys. Oma lähikoulu edistää kaveripiirin muodostumista ympärillä asuviin lapsiin ja edesauttaa sosiaalista aktiivisuutta myös vapaa-ajalla. Koulu tuo myös lasten vanhempia yhteen ja naapureita tutuiksi. Koulu on kylän keskus myös ilta-aikaan, jolloin liikuntasalit ovat käytössä muun muassa urheiluseurojen harrastusvuoroille.

– Kyllä mielestäni kyläkoulujen turvaaminen on kunnaltakin selkeä viesti, että kylällä nähdään elämää ja tulevaisuutta. Sosiaalisen pääoman kannalta lähikoulun tärkeä merkitys on laaja, ulottuen lapsista aikuisiin ja koko kyläyhteistöön. Tämän olemme upeasti nähneet muun muassa siinä yhteishengessä ja taisteluvalmiudessa, joita kyläläiset ovat lähikoulujen säilyttämisen puolesta osoittaneet.

Hietarinnan kolmihenkinen perhe asuu Lintulantiellä vajaan kahden kilometrin päässä Oinasjärven koulusta. Kolmatta luokkaa käyvä Eero -poika polkaisee kouluun ja pääsee sieltä nopeasti kotiin. Hän ottaa vastuuta ja on ylpeä, kun pystyy itse hoitamaan koulumatkat. Sisarensa Ellen menee ensi syksynä ekalle luokalle.

Koulupäivään tulee pituutta lisää, jos lapset kuljetetaan taksilla kohti keskustaa. Harrastuksiinkin osallistumiseen se vaikuttaa. Nyt poika on voinut koulupäivän jälkeen hengähtää pari tuntia, jotta jaksaa siten taas jatkaa päivää kotona tai harrastuksissa.

– Mahdollisuus koulumatkojen kulkemiseen itsenäisesti luo loistavan mahdollisuuden päivittäiseen arkiliikuntaan.

Koulumatkalla on Hietarinnan mukaan muitakin kuin liikunnallisia vaikutuksia. Siitä on tutkimusnäyttöäkin, että koulumatkaliikunta lisää virkeyttä ja hyödyttää oppimistuloksia. Ulkona reippailu selkeyttää ajatuksia, lisää luovuutta, tukee oppimista ja antaa hengähdystauon. Sitä samaa ei bussissa istumalla saa.

– Kyläkoulujen luonnon läheisyydellä on tutkitusti myönteisesti terveyteen vaikuttava tekijä. Koulujen ympärillä on myös monipuolisia liikuntamahdollisuuksia muun muassa luistelukentän, jalkapallokentän sekä erilaisten sisäliikunta-aktiviteettien muodossa.

Hietarinta muutti Somerniemelle, koska koira- ja hevosharrastuksille haluttiin tilaa. Kun lapset syntyivät, niin lähellä olevat päiväkoti ja kyläkoulu maaduttivat heidät kulmakunnalle. Emma Hietarinta uskoo, että jatkossa vanhemmat miettivät vakavasti, muuttaako sinne, mistä toimivat koulut ovat lähteneet vai sinne mistä ne löytyvät läheltä.