Teksti Hanna Hyttinen
Varsinais-Suomi on lähdössä takamatkalta sote-uudistuksen valmisteluun. Tämä herättää huolta uudistusta luotsaavassa sosiaali- ja terveysministeriössä.
– Pelkään Varsinais-Suomen näkökulmasta sitä, että teillä on kiire. Rakenneuudistus lähti vasta ihan viime metreillä liikkeelle. Monilla muilla alueilla on integroitu sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut jo tähän mennessä. Siellä sisällön uudistuskin etenee kovaa tahtia, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) huomauttaa.
Kiuru oli mukana Turussa järjestetyssä tilaisuudessa, joka käsitteli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen keskeisiä sisältöjä ja toimeenpanoa tulevalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Tilaisuus oli osa hyvinvointialueiden valmisteluun liittyvää aluekierrosta.
Varsinais-Suomessa katsottiin yleisesti, että takamatkasta huolimatta suureen huoleen ei ole syytä.
– Matka on meille pitkä ja aikataulu on tiukka, mutta uskomme vahvasti, että oikea suunta ja yhteistyö ovat syntymässä ja olemme kirimässä monia muita alueita osaltamme kiinni, väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja ja sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl sanoi tilaisuudessa.
Väliaikaiseen valmisteluelimeen kuuluva, kuntanäkökulman tilaisuuteen tuonut Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala kertoi, että valmistelua tehdään myös kuntatasolla.
– Sen totesimme myös vatessa (väliaikainen valmistelutoimielin), että tämä ei ole kilpailutilanne, vaan nimenomaan yhteensovittamisen paikka, Rantala sanoi.
Hän nosti esiin myös kuntien rahoituksen sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen.
– Kunnissa on havahduttu siihen – niin meillä Loimaallakin, kun tänään valtuustossa käsittelemme ensi vuoden talousarviota ja vuosien 2023 ja 2024 taloussuunnitelmia, että olemme usvassa sen suhteen, mitkä ovat rahoituskehykset peruskunnilla vuoden 2023 jälkeen.
Tilaisuuden kokonaisluonnetta väritti ministerien esittämä huoli Varsinais-Suomen tilanteesta siinä määrin, että väliaikaisen valmistelutoimielimen varapuheenjohtaja Tuomas Heikkinen aloitti oman loppupuheenvuoronsa vertaamalla sitä puolustuksen puheenvuoroon.
– Nyt ollaan sellaisessa vauhdissa ja yhteistyön mallissa, että kaikki toimijat keskustelevat keskenään koko ajan hyvässä hengessä samoja tavoitteita kohti. Siinä suhteessa en olisi huolissani. Yleensä, kun löytyy yhteiset tavoitteet ja motivaatio, saadaan tehtyä työ. Tehtävä on haastava, mutta ei missään nimessä mahdoton.
Kiuru nosti esiin, että ministeriötasolla on huomattu kuntien halu alibudjetoida sosiaali- ja terveyspalvelumenojaan tulevana vuonna.
Tällä kunnat ovat halunneet varmistaa oman rahoituspohjansa sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.
Heikkinen vastasi ministeri Kiurun huoleen huomauttamalla, että valtion ja lainsäätäjän tehtävänä on asettaa tavoitteet ja luoda sellaiset kannustimet, että kuntien kannattaa toimia oikein.
Heikkinen ei ole huomannut osaoptimoinnin tarvetta kunnissa.
– Pääsääntöisesti uudistus on rakennettu niin, että yksittäisten valtuustojen ei kannata osaoptimoida. Hyöty ei tule sinne alueelle tai sinne valtuustolle, ja tämän jokainen ymmärtää.
Lopuksi hän muistutti, että uudistus etenee vaiheittain eikä kaiken tarvitse olla heti valmiina.
