Osa on keskustan viitesuunnitelman ja puistostrategian satoa. Niillä kehitetään keskustaa ja kaupungin vireyttä, lisätään asukkaiden liikunnan harrastamista ja opitaan tuntemaan lähitienoita.
Lasten liikuntapuistoon on varattu ensi vuodelle 200 000 euroa. Siihen käytetään testamenttivaroja ja haetaan myös valtionavustusta. Puisto tulee Joensuun koulun ja päiväkotien läheisyyteen.
Skeittiparkkia on kaavailtu nykyisen torin läheisyyteen. Sen hintalappu on 40 000 euroa ja sille haetaan myös avustusta.
Kirkkojärvelle tulee uimapaikka ja Härkälän rantaan lisätään venelaituripaikkoja. Havuharjun alueelle, kuntoportaiden tienoille on tarkoitus sijoittaa kuntoilulaitteita.
Kaupunki kokeilee, kiinnostuvatko keskustan asukkaat kehittämään lähitienoitaan. Voi ehdottaa, mitä tehtäisiin ja kaupunki antaa resurssit käyttöön. Halutessaan asukkaat saavat tehdä itse työt ja kaupunki antaa rahat. Vaihtoehtona on, että kaupunki hoitaa rakentamisen.
– Kohteesta ja toimenpiteistä riippuu, miten homma hoidetaan, kertoo kaupunginjohtaja.
Hankkeeseen varataan ensi vuodelle 5 000 euroa.
– Katsotaan, saadaanko kaupunkilaisia osallistumaan tällaiseen toimintaan.
Someron Kulttuuri on tekemässä Aholaan kulttuurigalleriaa.
– Siinä pyritään hyödyntämään Jokivarsikumppanien leader-rahoitusta, sanoo Suikkanen.
Kaupunki varmistaa, että galleria saadaan paikkakunnalle. Kaupunki on jo antanut tilat kaupungintalon vieressä olevasta Aholasta.
Omatoimikirjaston on tarkoitus laajentua kamera-, murto-, kulunvalvonnan ja valaistusautomatiikan osalta ensi vuonna. Uimahalli tarvitsee remonttia muun muassa käyttövesiputkiston ja liukumäen portaiden osalta.
Monia rakennuskohteita
Investointeja on kosolti luvassa, noin 12 miljoonan edestä. Suurin kohde on uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö, uusi Tervaskanto. Sen rakentaminen on tarkoitus alkaa kesällä 2022.
– Meillä on paljon hankkeita meneillään ja tulossa, sote-uudistuskuviot siihen päälle. Aika näyttää, pystytäänkö kaikkia hankkeita aloittamaan, pohtii Suikkanen.
Joensuun koulun keittiötä pitää perusparantaa ensi vuonna 570 000 eurolla. Tämä liittyy soteen valmistautumiseen. Sivistyspuolen, päivähoidon ruokia on valmistettu terveyskeskuksen keittiössä. Niiden valmistus on tarkoitus siirtää Joensuun koulun keittiöön.
Urheilukentän kunnostus, huoltorakennus ja katsomo ovat ensi vuoden investointilistalla aloitettavina, mutta niissä odotetaan valitusten selkenemistä ja sitten valtionavustuksen varmistumista.
Sairaalantien Pihlajakylä-hankkeen neljän talon kunnostusprojektikin olisi tarkoitus aloittaa ensi vuonna ja se jatkuisi vuoteen 2025. Yhteensä hankkeen kustannukset ovat 480 000 euroa.
Kaupungin vuokra-asuntojen kunnostamiseen on kaavailtu 60 000 euron pottia ensi vuodelle. Leivonpesän päiväkodin suunnitelmaan eli peruskorjataanko vai jopa rakennetaan uusi, on ajateltu 20 000 euroa. Päiväkoti liittyy kaupungin varhaiskasvatuksen ja peruskoulupalvelujen tulevaisuuden suunnitelmiin, josta valtuusto päättänee joulukuisessa kokouksessaan.
Hulevesiverkoston perusparannukseen ja laajennukseen satsataan yli 2 miljoonaa. Maksuilla kerätään runsaat 160 000 euroa. Ensi vuonna edessä olisivat Lamminniemen alue ja Turuntien suunta sekä muita kohteita hulevesien toimenpideohjelman mukaan.
Mäkelän alueen kunnallistekniikkaan on 330 000 euron summa ensi vuodelle ja 450 000 euroa vuodelle 2023.
Kaupungintalon aulatilan ja ykkös- ja kakkoskerroksen peruskorjaus on edessä ensi vuonna. Vesikaton korjaus on aloitettu.
Työterveyshuollon tulevaisuutta pitää ratkoa ensi vuonna, sillä tämän hetkinen työterveyslääkäriresurssi jatkuu vuoden 2022 loppuun. Siihen tarvitaan yksityinen palveluntuottaja, sillä kaupunki ei pysty toimintaa pyörittämään. Kilpailutus on aloitettava ensi vuoden aikana.
Ympäristöterveydenhuollossakin pitää tehdä ratkaisuja, ja valmistauduttava toimintojen mahdolliseen siirtämiseen FSHKY:ltä. Vuonna 2026 nämä toiminnot siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettaviksi.
Tietohallintopalvelujärjestelmän hankinta piti tehdä jo tänä vuonna 260 000 eurolla. Mietinnässä on, olisiko parempi siirtää se hyvinvointialueen hoidettavaksi vai onko se kunnostettava ennen sitä.
Useamman työn- tekijän panos lisää
Perusturvaan lisätään yhdeksän henkilöä hoitajamitoituksen muuttumisen vuoksi. Heistä kaksi hoitajaa ja neljä hoiva-avustajaa menee Tervaskantoon ja kolme hoiva-avustajaa Mäntykotiin.
Avoimiin nuorisotiloihin tarvitaan niiden aukioloaikaan kaksi ohjaajaa. Budjettiin esitetään osa-aikaisen nuoriso-ohjaajan palkkaamista. Erityisnuoriso-ohjaajan työpanos kun suuntautuu yhä enemmän yksilö- ja ryhmätoimintaan sekä kouluyhteistyöhön. Nuorten starttipajaankin tarvitaan yksi työntekijä lisää.
Korona-avustuksella palkataan kaksi henkilöä lisää oppilashuoltoon.
Puutarhatyöntekijän vakanssi palaa kaupunkiin.
Koronatilanne, henkilöstövajaus sivistystoimialan johtotiimissä sekä uusien ohjelmien käyttöönotto ovat vaikuttaneet hallinnon työmäärän lisääntymiseen. Tarkoitus on palkata työntekijä yhteiseksi sivistystoimialan hallinnon ja varhaiskasvatukseen töihin määräaikaisesti vuodelle 2022.
Lisäksi kunnassa aloittaa vuoden alusta viestintäjohtaja, Anuliina Frantti . Työhön Somerolla kuuluu muun muassa kaupungin sisäisen viestinnän koordinointia ja kaupungin markkinointia.
Kaupunginhallitus käsitteli maanantai-iltana vuoden 2022 budjettiesitystä. Tämän kokouksen päätökset talousarvioesitykseen tulevat perjantain lehteen. Lopulliset päätökset budjetista tekee kaupunginvaltuusto seuraavassa kokouksessaan.
Someron kaupungin ensi vuoden talousarvioesitys näyttää 2,7 miljoonaa ylijäämää. Se tulee Kiinteistöosakeyhtiö Someron Lamminniemen osakkeiden myynnistä Lamminniemen Hyvinvointikeskukselle. Tällä siirrolla pyritään turvaamaan hyvinvointikeskuksen palvelujen pysyvyyttä Somerolla sote-uudistuksessa.
– Nollatulosta tavoiteltiin ja siihen päästiin. Lamminniemen myyntivoitto tuo ylijäämän, kertoo kaupunginjohtaja Sami Suikkanen talouspäällikkö Marita Forsbergin kanssa kokoamastaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä, joka menee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyihin.
Suikkanen sanoo kaupungin tämänhetkisen ja ensi vuoden taloustilanteen olevan OK. Uhkina hän pitää väestörakennetta, jossa lapsia on vähän ja vanhuksia paljon, ja sitä mitä se vaikuttaa jatkossa valtionosuuksiin. Sote-uudistuksen myötä vajaa 2/3 lähtee toimintakatteesta.
Suikkanen toteaa pohdittavaa riittävän, esimerkiksi siitä, miten kaupungin palvelutuotanto sopeutetaan jäljellä olevaan väkijoukkoon ja verotuloihin. Se vaatii rakenteiden muutosta.
Kaupungin ensi vuoden toimintamenot ovat esityksessä 65,8 miljoonaa euroa, toimintatuotot noin 9,1 miljoonaa ja toimintakatteeksi jää 56,7 miljoonaa euroa. Toimintamenoista henkilöstökulujen osuus on noin 28,8 miljoonaa (44 %) ja palvelujen osuus noin 28,4 miljoonaa (43 %). Palkkamenoissa on kasvua noin miljoona kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna.
Palvelujen ostoja on talousarvioon merkitty 28,3 miljoonaa euroa. Siitä 20,8 miljoonaa on asiakaspalvelujen ostoja, joista suurin on erikoissairaanhoidon menojen osuus, noin 13 miljoonaa.
Tuloveroksi on arvioitu 26,6 miljoonaa, kiinteistöverotuloksi 1,8 miljoonaa ja yhteisöverotuloksi 1,5 miljoonaa. Vuoden 2022 valtionosuuksia on arvioitu 29,6 miljoonaa euroa.
Vuosikatteeksi jää noin 2,85 miljoonaa.
Lainojen lyhennyksiin on rahoituslaskelmaan merkitty noin 2,3 miljoonaa euroa. Uutta lainaa on varauduttu ottamaan 5 miljoonaa euroa.
Vuoden 2022 lopussa lainaa olisi yhteensä 17,945 miljoonaa. Se tarkoittaa 2 077 euroa somerolaista kohden, kun nyt tilanne 1 800 per asukas.
Kaupunginvaltuusto on jo aiemmin päättänyt säilyttää tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ennallaan. Tuloveroprosentti on ensi vuonnakin 20,50.