Kouluverkon säästöistä tuleekin kimurantti yhtälö päättäjille.
Jos koulujen lakkauttamista ei tehdä, niin veronkorotuksen tarve olisi siis 1,5–2 prosenttia pelkästään kouluverkon osalta. Kuulin, että euroina yhden prosentin korotus on noin miljoona euroa, ja tämä 1,5–2 miljoonan euron säästö tarvitaan pelkästään kouluverkon osalle.
Kun muitakin kuluja kuulemma on, päivähoidon, varhaiskasvatuksen, ynnä muut, niin tarvittavien palveluiden osalta tarvitaan yhteensä noin 4–5 prosentin veronkorotus. Eli pahimmassa tapauksessa jopa 25 prosentin kunnallisvero tulevaisuudessa, ja se jo alkaa tuntua aika isolta korotukselta kaupungin veronmaksajille.
Nyt kysynkin, että olisiko sittenkin syytä lakkauttaa kyläkoulut ja pahimmassa tapauksessa purkaa ne. Jopa Nuppulinnaa on ehdotettu purettavaksi konsulttien kesäisessä raportissa. Voiko se olla totta?
Valtuusto on puun ja kuoren välissä, vai onko sittenkään? Sillä konsulteista tulikin mieleeni, että kuuleman perusteella Someron kaupunki käyttää 1,5 miljoonaa euroa vuodessa ulkopuolisiin konsulttipalveluihin.
Näitä konsultteja kun käytetään osaamattomuuden korvaamiseksi ja avuksi viranhaltijoille valmistelutyötä tehdessä, mutta myös luottamushenkilöille ymmärryksenä päätöksiä tehdessä.
Eikös tämä tieto ja taito pitäisi luonnostaan olla ainakin viranhaltijoilla? Tämä konsulttien käyttö on todellakin selvittämisen arvoinen asia, että tarvitaanko niitä. Eli jos konsulttipalveluista säästetään se 1,5 miljoonaa vuosittain, niin sehän kattaisi kouluverkon säästötarpeen.
Säästetäänkö kouluverkosta siis se 1,5–2 miljoonaa euroa, vai nostetaanko veroja se 1,5–2 prosenttia ja jopa pahimmassa tapauksessa 4–5 prosentin (miljoonan) veronkorotukset.
Kumpaa valtuutetut haluavat miellyttää mieluummin? Kyläkoulujen lasten perheitä, eli arvion mukaan muutamaa sataa taloutta, vai veronkorotusten kautta todellakin suurempaa osaa somerolaisista. Siinäpä sitä kimuranttia onkin riittämiin.
Onko kyse arvovalinnasta vai puhtaasta rahasta? Minä en ainakaan halua veronkorotuksia, joten olisiko jostain muualta mahdollisuus säästää?
Jos veroja nostetaan, niin mahtaa moni tänne muuttava miettiä kahdesti, että kannattaako muuttaa kaupunkiin, jossa uhkana ovat 25 prosentin kunnallisverot.
Saattaa jopa joku alkaa miettiä, että muuttaa pois ja äkkiä, ennen kuin kulut nousevat liikaa. Yleensä poismuuttajat ovat niitä hyvätuloisia, sillä eihän kukaan halua 4–5 prosentin lisämenoja palkkatuloihin.
Kaupunki eläköityy ja rapistuu pikku hiljaa.
Minusta tuntuu, että nyt on nostettava myös tulevat investoinnit uuteen valoon. Pitäisikö nekin jäädyttää muutamaksi vuodeksi ja harkita niiden aloittamista sitten, kun talous on kunnossa ja jopa rakennusbuumi ohi, eli rakentamisen hinnat laskevat normaalille tasolle.
Vaikeaa ymmärtää, että aletaan rakentamaan silloin, kun rakennuskustannukset nousevat ylikuumenemisen johdosta.
On teillä valtuutetuilla varmasti tulossa vaikeita päätöksiä ja vielä vaikeampaa on niistä kertoa äänestäjilleen, että miksi.
Päättäjillä on mahdollisuus kertoa alakoulujen ja päiväkotien tilanteesta yleisölle suunnatussa keskustelutilaisuudessa. Se pidetään 24. marraskuuta. Olisiko jokin kahvi- ja glögitarjoilu kaupunkilaisille paikallaan, voitaisiin samalla viettää vaikkapa pikkujouluja tonttulakit päässä.

Vastausta odotellessa

Kaupunginjohtaja vastaa

Nimimerkin ”Vastausta odotellessa” kirjoitus antaa aihetta muutamaan selvennykseen.
Pöydällä olevan viranhaltijaehdotuksen mukaisilla päätöksillä ei oltaisi lakkauttamassa Oinasjärven ja Pitkäjärven kouluja, vaan niiden olemassaoloa alueellisina palvelupisteinä turvattaisiin keskittämällä näihin kiinteistöihin kyseisten alueiden joustava alkuopetus (esiopetus ja ykkös-kakkosluokat) ja varhaiskasvatuspalvelut. Opetus Kirkonmäen koulussa kylläkin loppuisi siinä vaiheessa, kun keskusta-alueella toteutettavat perusopetuspalvelut oppilasmäärien puolesta mahtuisivat Kiiruun ja Joensuun kouluihin. Selvyyden vuoksi todettakoon, että mitään suunnitelmaa Kirkonmäen koulurakennuksen purkamisesta ei ole ja tuskinpa sellaista tuleekaan.
Kuten kirjoittaja laskee, kunnallisveron korotustarve on ilmeinen, mikäli nykyiseen varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen järjestämistapaan ei tehdä muutoksia. Tämä johtuu väestörakenteen muutoksesta.
Jos verrataan Someron ennustetun väestörakennemuutoksen vaikutusta vaikkapa vuodesta 2021 vuoteen 2027 ja sen vaikutusta edelleen valtionosuuksiin, luvut ovat varsin dramaattisia. Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisten määrän ennustetaan putoavan tällä välillä noin 200 asukkaan verran. Jos tämä muutetaan ikäryhmäkohtaisiksi valtionosuuksiksi (ns. yhden putken valtionosuusmallissa), on valtionosuuksien vähenemä vuositasolla varhaiskasvatusikäisissä noin 1,5 miljoonaa euroa ja peruskouluikäisissä noin 0,8 miljoonaa, eli yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa.
Edellinen siis siinä tapauksessa, että vuoden 2027 ennustetut asukasmäärät olisi siirretty suoraan vuoden 2021 valtionosuuksien laskentapohjaan. Jos puolestaan vuoden 2030 väestöennusteet samoista ikäryhmistä siirrettäisiin samaan pohjaan, alenema olisi jo lähes kolme miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2021.
Noiden tulevien vertailuvuosien valtionosuuspolitiikasta on ainakin minun vaikea vielä sanoa mitään läheskään varmaa.
Se kuitenkin tiedetään, että kun sote-tehtävät siirtyvät pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyy alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska nämä ikäluokat eivät ole Somerolla suhteellisesti ottaen erityisen runsasväkisiä, on selvää, että nykyisellä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelurakenteella syntyy takuuvarmasti nykyistä paljon suurempi kuilu kustannusten ja valtionosuusrahoituksen välille.
Sinänsä väestörakenteen muutoksen surkutteluun ei mielestäni kannata käyttää kovin paljon energiaa, koska suunta on sama koko maassa. Tilanteen kanssa pitää pystyä elämään, vaikka toisenlaista kehitystä tämän realismin vaihtoehdoksi tavoitellaan. Sen sijaan energia kannattaa suunnata ennemmin siihen, miten palvelurakenne muutetaan onnistuneesti vastaamaan tulevaisuuden kysyntään – niin, että rahatkin palveluihin riittävät. Siihen voidaan omilla toimenpiteillä vaikuttaa paljon paremmin kuin valtakunnallisiin kehitystrendeihin.
Muussa tapauksessa kirjoittajan mainitsemat kunnallisveron korotustarpeet voivat tosiaan käydä kohtuuttomiksi, vaikka kohtuullisuuden arviointi on tietenkin poliittinen kysymys ja kuuluu kuntalaisten valitsemille päättäjille.
Kirjoittaja esittää konsulttipalveluista säästämistä ainakin osittaiseksi avaimeksi kokonaisratkaisuun. Tähän en itse usko.
Kuntamaisema Oy:n tekemässä kuntavertailussa Someron kaupungin hallinto on todettu kustannustehokkaaksi. Kaupungin organisaatio on luonnollisesti mitoitettu pyörittämään pääasiassa niin sanottua normaalia palvelutuotantoa ja sen vaatimaa hallintoa. Arvelen, että moni maallikko takuulla yllättyisi, jos saisi eteensä edes jonkinlaisen kokonaiskuvan niistä vaatimuksista, jotka lainsäädäntö asettaa nykypäivän hallinnolle.
Vaikka palkattu organisaatiomme pystyy perustehtävänsä mukaisesti toteuttamaan hyvin monenlaista kehitystyötä ja hankkeita – ja enimmäkseen niin tekeekin – olisi täysi mahdottomuus tehdä kaikki tarvittava kokonaan omin voimin. Näin siitäkin huolimatta, että Somerolla (ja kuntaorganisaatioissa yleisesti) on huomattavan laajasti eri alojen asiantuntijuutta ja osaamista mihin tahansa muuhun organisaatiotyyppiin verrattuna.
Tämä johtuu ensinnäkin mainitun perustyön ja hallinnon itsessään vaatimasta ajasta ja toiseksi siitä, että kaikkea tarvittavaa erityisosaamista ei edes voida eikä saada mitenkään järkevällä tavalla haalittua omaan organisaatioon. Muussa tapauksessa meillä pitäisi olla työsuhteessa nykyiseen verrattuna ainakin yksi kaupungintalollinen lisää spesialisteja: muun muassa arkkitehteja, rakenne- ja talotekniikan, pohjarakennesuunnittelun sekä kustannuslaskennan ammattilaisia, erikoislääketieteen, psykologian, psykiatrian, kilpailulainsäädännön, verohallinnon, palvelujen digitalisoinnin ja juridiikan eri erityisalojen erikoisosaajia. Voi miettiä, mitä se sitten veronmaksajille maksaisi.
Sen sijaan, että tällainen erityisasiantuntija-armeija olisi ajoittaisen tarpeen varalta työsuhteessa kaupunkiin, kannattaa heidän palvelujaan ostaa ulkopuolelta vain silloin kun on tarpeen. Ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen käyttö harkitaan aina tapauskohtaisesti suhteessa oman organisaation käytettävissä olevaan aikaan ja erityisosaamiseen.
Vuositasolla asiantuntijapalveluihin käytettävä summa vaihtelee käynnissä olevista hankkeista riippuen. Kirjoittaja on arvioinut tämän konsultointisumman olevan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, mutta summa sisältänee silloin paljon muitakin ostopalveluja kuin varsinaisia asiantuntijapalveluita, joihin ”konsulttipalveluilla” yleensä viitataan. Vuonna 2020 kaupungin tuloslaskelmaan kirjatut asiantuntija- ja toimistopalveluhankinnat olivat yhteensä noin 370 000 ja vuonna 2021 syyskuuhun mennessä noin 310 000 euroa, mutta nekin sisältävät jo muun muassa kaupungin palkanlaskentapalvelujen hankinnan (n. 155 000 €/vuosi). Investointiohjelmaan kuuluvilla rakennushankkeilla on lisäksi omat suunnittelukustannuksensa. Vertailun vuoksi: kaupungin omat henkilöstökulut vuonna 2020 olivat noin 25,5 miljoonaa euroa.
Lopuksi palaan vielä siihen, mistä aloitin. Ulkopuolisen asiantuntija-arvion perusteella varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkomuutoksilla laskettiin olevan lähes kolmen miljoonan euron vuotuiset säästömahdollisuudet verrattuna siihen, että annetaan palvelurakenteiden pyöriä nykyisellään. Eli kunnallisveron korotuksen ohella on muitakin mahdollisuuksia palvelujen rahoituksen turvaamiseen. Tulevaisuutta koskevat laskelmat ovat luonnollisesti aina vähintään jonkun verran teoreettisia, mutta kyllä ne silti antavat riittävästi suuntaviittoja tarvittaviin toimenpiteisiin.

Sami Suikkanen
kaupunginjohtaja