Sivistyslautakunnan oli tarkoitus jättää tällä viikolla kaupunginhallitukselle esityksensä tulevaisuuden varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen järjestämisestä Somerolla. Lautakunta päättikin antaa kansalaisten ensin sanoa mielipiteensä. Sivistyslautakunta palaa asian äärelle joulukuun kokouksessaan.
Kaupunginvaltuustossa kouluverkko nousi esille, kun päätettiin ensi vuoden tuloveroprosentista. Valtuutetut kyselivät, onko kaupungilla laittaa ensi vuonna enemmän rahaa markkinointiin ja hyvien ideoiden käytäntöön saattamiseen, jotta paikkakunnalle saataisiin muuttamaan lapsiperheitä.
Suuria summia ei ole varattuna, mutta esimerkiksi kokopäiväinen viestintäasiantuntija aiotaan palkata ensi vuonna.
Monen toive on, että kaupunki tekisi kaikkensa vahvan kouluverkon säilyttämiseksi, jotta lapsiperheet voisivat muuttaa vireään maalaiskaupunkiin. Puhe oppilasennusteiden laskusuunnasta ja kouluverkon supistaminen eivät ainakaan saa muuttajaa suuntamaan Somerolle.
Sivistyslautakunta tekee ehdotuksensa kouluverkosta ja varhaiskasvatuspalveluista joulukuussa
Sivistyslautakunta tarkasteli kokouksessaan sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholmin ehdotusta tulevaisuuden varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista. Varsinaista esitystä lautakunta ei vielä tehnyt kaupunginhallitukselle, vaan jatkaa asian käsittelyä joulukuun kokouksessaan, 8.12.
Kuntalaiset voivat antaa palautetta sivistysjohtajan esityksestä marraskuun loppuun saakka. Avoin esittelytilaisuus on 24.11. kaupungintalolla.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Antti Kotti kertoo lautakunnan katsoneen, että kansalaisten kuulemiskierrokselle voidaan mennä, vaikka lautakunta ei asiasta ole kantaansa vielä sanonutkaan eikä esitystä kaupunginhallitukselle antanut.
– Lautakunnassa käytiin keskusteluja, mitä kaikkea voitaisiin tehdä, ettei koulujen sulkemisiin mentäisi. Pohdinta jatkuu, sanoo Kotti.
Kristillisdemokraattien Reima Anolin ehdotti sivistyslautakunnassa, että oppilasympäristöselvitys palautettaisiin uudelleen valmisteluun. Hän esitti, että kyläkoulujen toimintaa olisi jatkettu vuoteen 2025 asti nykyisellä tavalla. Tänä aikana olisi tehty kouluverkon kehittämissuunnitelma koko kouluverkon toiminnan jatkumisen turvaamiseksi ja suunnitelma siitä, miten saadaan Someron oppilasennuste kasvun tielle. Asiaa olisi lähdetty tarkastelemaan kouluverkon vahvuuksien ja kyläkoulujen kehittämisen näkökulmasta.
Anolinin ehdotus ei saanut kannatusta sivistyslautakunnassa.
Sivistysjohtajan varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen ehdotuksessa esitetään muun muassa, että Pitkäjärven ja Oinasjärven kouluilla jäisi jatkossa vain 1.–2. luokkien opetus. Sammalniityn päiväkoti sulautettaisiin koulun yhteyteen Pitkäjärvellä ja Leppäkertun päiväkoti Oinasjärven kouluun.
3.–6. luokkien opetus siirtyisi ensin aluksi Pitkäjärveltä Joensuun kouluun ja Oinasjärveltä Kirkonmäen kouluun. Sittemmin Kirkonmäen koulu sulkeutuu ja oppilaat siirtyvät Kiiruun koulukeskukseen, jonne perustetaan yhtenäiskoulu 1.–9. luokkien oppilaille.
Lopulta Somerolla olisi alakouluikäisten 3.–6. luokkien opetusta vain Joensuun koululla sekä yhtenäiskoululla Kiiruun koulukeskuksessa.
Kouluverkkomuutoksia tehtäisiin vaiheittain vuosien 2024–2028 aikana.
Nyt alakoulut toimivat Kirkonmäellä, Oinasjärvellä, Pitkäjärvellä ja Joensuun koulussa. Niissä annetaan opetusta 1.–6. luokkien oppilaille. Päiväkodit on haja-asutusalueilla Oinasjärvellä ja Pitkäjärvellä omissa rakennuksissaan sekä keskustassa Leivonpesän, Tervapääskyn ja Tuulihatun päiväkodit. Niissä pyörii myös esikouluopetus.
Ehdotuksen mukaan Tervapääskyn päiväkodin kiinteistö pidetään päiväkotikäytössä siihen saakka, kun sinne on sijoittaa lapsia ja tilaa tarvitaan. Leivonpesän kiinteistön remontin/uudisrakennuksen suunnittelu aloitetaan ensi vuonna. Suunnittelussa huomioidaan, että sinne sijoittuvat myös avoimen päiväkodin tilat ja varhaiskasvatuksen toimiston tilat.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen järjestämistä on ryhdytty suunnittelemaan, kun ennusteiden mukaan Someron lasten ja oppilaiden määrän on arvioitu vähenevän. Lukuvuoteen 2027–2028 mennessä perusopetuksen oppilasmäärä vähenisi 186 oppilaalla nykyisestä. Nyt Someron peruskoulussa ala- ja yläkoulussa on yhteensä 819 oppilasta ja ennusteiden mukaan 626 oppilasta lukuvuonna 2027–2028. Tästä Joensuun koululla lasku olisi lähes 100 oppilaan luokkaa nykyisestä 307 oppilaasta.
Kaupunkiin on luotava lapsimyönteistä henkeä, ei tappiomielialaa
Sivistyslautakunnan jäsen Reima Anolin (kd.) olisi halunnut palauttaa oppimisympäristöselvityksen uudelleen käsiteltäväksi. Hänen esityksensä ei saanut kannatusta lautakunnassa.
– Jos kaupunki luo itse mielikuvan sammuvien valojen kaupunkina, niin kuka uskoo tämän kaupungin tulevaisuuteen, jos päättäjät eivät usko? Ennemmin olisi luotava kaupunkiin lapsimyönteistä henkeä, kuin tulevaisuuden alasajo-ohjelmaa ja tappiomielialaa. On tehtävä suunnitelma siitä, miten saadaan Someron oppilasennuste kasvun tielle, korostaa Anolin.
Someron kristillisdemokraattien mielestä oppimisympäristöselvitys nojasi vahvasti laskevaan oppilasennusteeseen. Heidän mielestään selvitys ei pidä sisällään ehdotuksia, millä toimilla oppilasmäärät saadaan Somerolla kasvu-uralle ja oppilasennuste nousuun. Sieltä puuttui kokonaan se näkökulma, joka saisi ihmiset kiinnostumaan Somerosta.
Ehdotuksen palauttamiseen uudelleen valmisteluun perusteluina oli, ettei selvityksestä käy riittävästi ilmi kyläkoulujen kehittämissuunnitelmat niiden täysipainoisen toiminnan jatkumiseksi ja tämän toiminnan turvaamiseksi.
Selvityksessä ei myöskään arvioitu kyläyhteisöjen elinvoimaisuuden ja kyläkoulujen välistä suhdetta. Eikä arvioitu riittävästi kyläkoulujen ominaisia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä suhteessa ympäristökuntiin.
Kantaa ei oteta myöskään Kiiruun koulun toisen asteen opintojen kehittämiseen, jotta toisen asteen opetus säilyisi paikkakunnalla.
Kristillisdemokraattien mielestä pohjaesitys kyläkouluverkon palvelutarjonnan mahdollisesta supistamisesta nakertaa Someron elinvoimaisuutta ja kaventaa vetovoimatekijöitä.
– Meidän ei pidä työntää lapsiperheitä muualle, vaan antaa perheille laadukkaita vaihtoehtoja. Isojen kaupunkien kallistuva hintataso ja koronapandemian muuttama toimintaympäristö ohjaavat muuttoliikettä kasvukeskuksista takaisin maaseudulle, jolloin kyläkoulut ovat todellinen vaihtoehto kaupunkien isoille koulukeskuksille, toteaa Reima Anolin.
– Nuorena ajattelen, että tämä selvitys on tehty lähinnä keski-ikäisille ihmisille; ei nuorille perhettä suunnitteleville aikuisille. Minulla on kaksi lasta ja lapsia voi tulla pari lisääkin. Jos olisin asuinkunnan valinnan edessä ja tietäisin, että Somerolla olisi vahva halu säilyttää kouluverkko ja suunnitelmat sen toteuttamiseksi, valitsisin mielelläni Someron perheeni asuinpaikaksi. Sen sijaan tehdyt päätökset kouluverkon supistamisesta, sammuttaisivat syttyneen kiinnostuksen Someroa kohtaan, toteaa Anolin.
Onko kaupungilla laittaa lisää rahaa markkinointiin, jotta paikkakunnalle muuttaisi väkeä?
Kaupunginvaltuusto päätti pitää veroprosentin entisessä 20,50:ssä ensi vuonnakin.
Kaupunginvaltuutettu Juha Salo (kesk.) kysyi, pystytäänkö sillä saamaan riittävät resurssit markkinoida kaupunkia ja sitä kautta lisää asukkaita ja yrityksiä paikkakunnalle, ja myös nykyinen kouluverkko säilytettyä.
Hänen laskelmiensa mukaan nykyisen kaltaisen palveluverkon säilyttäminen edellyttäisi noin 100 lapsiperhettä lisää paikkakunnalle ja nopeasti.
Juha Salo oli laskenut, että 10 vuodessa syntyvyydessä on menty alaspäin 30 lapsella. Viime vuonna Somerolla syntyi alle 50 lasta.
– Jotta nykyinen varhaiskasvatus- ja kouluverkko voitaisiin säilyttää, tarvittaisiin noin 65–70 syntyvää somerolaislasta vuodessa ja 30 prosentin tulomuuton lisäys tämän lisäksi.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen piti epärealistisena, että kunnan omin keinoin saataisiin aikaiseksi nopeita muutoksia yleiseen kehitykseen, joka on meneillään pitkin Suomea, tai oleellista muutosta oppilasennusteisiin.
– Toivomme tietysti, parempaa tilannetta kuin ennusteet osoittavat.
Laura Nuotio (kok.) kysyi, paljonko euroja kaupungin markkinointiin on varattu ensi vuonna. Kaupunginjohtaja arvioi summan pyörivän noin 60 000 eurossa. Siihen kuuluu muun muassa kokopäiväisen viestintäasiantuntijan palkkaaminen ensi vuoden alussa. Aiemmin näitä töitä on hoidettu oman työn ohella.
– Entiseen saadaan noin 50 prosentin henkilöstöresurssiparannus ja näkyvyyttä Somerolle. Halutaan, että Somero olisi entistä vetovoimaisempi ja kynnys muuttaa pois olisi vähäisempi, selvitti kaupunginjohtaja.
Jani Kurvinen (kesk.) muistutti nykyisellä veroprosentilla saadun aikaan paljon hyvää, esimerkiksi pienet ryhmäkoot kouluilla, hyvät päiväkodit ja paljon harrastusmahdollisuuksia.
– Mutta miten saada viesti Someron hyvistä palveluista eteenpäin, pohti Kurvinen.
Elli Kurkikangas (vas.) oli huomannut, että korona-aika on saanut monet miettimään muuttamista maalle. Etätyön kehittymisen myötä se onnistuu.
Kurkikankaasta Someron on mahdollista kilpailla uusista asukkaista sijaintinsa takia, sillä Turku, Helsinki ja Tampere ovat kohtuullisen matkan päässä.
– Sijainti on mitä parhain. Aikuinen voi lähteä kerran viikossa lähitöihin, mihin suuntaan sitten lähteekin, ja neljänä päivänä hoitaa työt etänä kotoa käsin. Muuttoon vaikuttaa suuresti, että saa kersat lähikouluun.
Harri Känkänen (ps.) totesi, että rahaa on lykätty pääkatuun miljoonia, torin kunnostukseen ja nyt sen siirtoon laitetaan taas.
– Paljonko on kehitetty Pitkäjärveä ja Oinasjärveä?
Kaupunginjohtaja sanoi, ettei kohteista ole tehty alueellisia tilastointia. Koulujen korjausmäärärahoja siirretty, kun on haluttu tietää ensin, millainen kouluverkko Somerolla on jatkossa. Kaavoilla on pyritty saamaan haja-asutusalueelle tontteja, jotta olisi, minne rakentaa.
Heikki Lehtinen (vas.) muisteli, että esimerkiksi Oinasjärven koulun keittiötä on kunnostettu juuri sitä silmällä pitäen, että haja-asutusalueenkin asukkailla ja kouluilla on mahdollisuuksia. Hän muistutti myös, ettei keskustan katuremonttiin kulutettu miljoonia, vaan noin 1,1 miljoonaa.
– Se remontti oli aivan varmasti hintansa väärti.
Suikkanen korosti keskustan palvelujen olevan tarkoitettu palvelemaan koko kuntaa parhaimmalla tavalla.
– Kylillä on ollut aktiivisuutta ylläpitää palveluja. Sitä on tuettu. Siihen kannustetaan, että saadaan lisää kolmannen sektorin tuottamia palveluja.
– Kaupungilla pitää olla rohkeutta panostaa, jotta saamme ylläpidettyä sellaista koulu- ja varhaiskasvatusjärjestelmää, jonka haluamme, totesi Juha Salo.
– Mitä saa 60 000:lla? Vaatisiko budjetti rukkausta? kyseli Laura Nuotio.
Harri Känkänen sanoi, ettei tuolla summalla saa mitään. Hänestä kaupungin on pakko markkinoida ja mainostaa enemmän. Känkäsestä työ olisi pitänyt aloittaa paljon aiemmin.
Kaupunginjohtaja muistutti työtä tehdyn koko ajan. Somerolle muuttaa vuosittain 300 uutta henkilöä sisään.
– Ei tiedä, olisiko määrä 50 vähemmän vai enemmän, jos markkinointia ei olisi tehty. Haluan uskoa, että tekemällämme työllä on merkitystä ja tuottanut tulosta.
Salo penäsi, onko kaupungilla nykyisellä kunnallisveroprosentilla laittaa 100 000–300 000 euroa, jos löytyy hyviä ideoita ja keinoja kehittää paikkakuntaa.
Kaupunginjohtaja vastasi, ettei niin suuri summia ole varattu. Näin ei ole ainakaan vuonna 2023 tulevien sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuskulujen takia.
Hän korosti, että vaikkei rahaa ole aiemminkaan ollut ylen määrin, niin silti on tehty palvelulaajennuksia.
– Ei tilanne kuitenkaan ole huono. Jonkin verran liikkumavaraa on ensi vuonna.
Riitta Lehtinen (sd.) sanoi kaupungin vetovoimaan tehdyn isoja satsauksia muun muassa yritystontteja tarjoamalla. Hän toivoi vuokra-asuntotarjontaankin panostusta. Nyt kunnan vuokra-asunnot olivat hänestä lähinnä itänaapuri Viipurin luokkaa.
Hän sanoi, ettei Somerolle töihin tuleva ensimmäisenä kysele tonttia, vaan tarvitsee vuokra-asunnon.
Lehtinen muistutti, että jokainen somerolainen ja Somerolla työskentelevä olevan paikkakunnan mainoskortti.
– Kannattaa miettiä, mitä somekirjoittelullaan Somerosta viestittää, positiivista vai negatiivista.
Valtuusto säilytti kiinteistöveroprosentit ennallaan: yleinen 0,93, vakituisesta asuinrakennuksesta 0,41 ja muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,93 prosenttia.