Eri tahot Somerniemellä ovat huolissaan mahdollisesta Oinasjärven koulun lakkauttamisesta.
Muun muassa kaupunginjohtajalle, sivistystoimenjohtajalle sekä puheenjohtajille on lähetetty vetoomus, jonka ovat allekirjoittaneet Somerniemi-Seura, Somerniemen Kylätoimikunta, Somerniemen Veikot, Somerniemen VPK, Somerniemen vanhemmat, Suomen Punaisen Ristin Somerniemen Osasto, kansanedustaja Antero Laukkanen sekä yrittäjä Juha Wiskari.
Vetoomuksessa muistutetaan muun muassa siitä, että kaupunki valmistelee parhaillaan uutta strategiaa, jonka pääteemana on somerolaisen yhteisöllisyyden kehittäminen ja hyödyntäminen. ”Lähikoulu on asukkaille turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa järjestetään erilaisia oman lähialueen tapaamisia ja tapahtumia. Se myös takaa lapsille kohtuullisen mittaisen koulupäivän, ilman tuntien koulukuljetuksia”, todetaan vetoomuksessa.
Allekirjoittaneet pyytävät, että vetoomus oteaan huomioon koulujen lakkauttamista koskevassa päätöksenteossa.
”Pidetään kyläkoulut toiminnassa, ne ovat kylien sydämiä.”
Vetoomus:
Someron kaupungin strategian mukaan kaupungin tehtävänä on huolehtia väestönsä peruspalveluista ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi sen tulee tarjota asukkailleen turvallinen ja viihtyisä ympäristö, hyvät olosuhteet asumiseen ja vapaa-ajantoimintoihin sekä luoda kilpailukykyiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle.
Kaupunki valmistelee uutta strategiaa ja sen pääteemana on somerolaisen yhteisöllisyyden kehittäminen ja hyödyntäminen. Lähikoulu on asukkaille turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa järjestetään erilaisia oman lähialueen tapaamisia ja tapahtumia. Se myös takaa lapsille kohtuullisen mittaisen koulupäivän, ilman tuntien koulukuljetuksia. Tällä hetkellä pienen lapsen 12 kilometrin matkaan kuluu aikaa 1 tunti 10 minuuttia. Entä kun matkan pituus muuttuu kaksinkertaiseksi, miten paljon aikaa silloin kuluukaan.
Kouluverkkoselvitystä tulisi myös avata oppilasennusteiden toteutumisen näkökulmasta. Selvitys on tehty vuoden 2018 tilastotietojen perusteella, mitkä ovat olleet todelliset toteutumat vuosina 2018–2019, 2019–2020 ja 2020–2021. Selvityksen tiedot ovat myös sekavia, muun muassa ikäennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen 2015 tietoja, graafiseen esitykseen on korjattu 2017 toteutuma.
Selvityksessä ei ole otettu kantaa koulukuljetusten järjestämiseen ja sen kustannuksiin. Ja tarvitaanko lisäresurssointia opetukseen kasvavien luokkakokojen takia keskustaajaman kouluissa.
Selvitys ei myöskään ota kantaa kyläkoulun inhimillisiin vaikutuksiin perheille ja lapsille.
Uusi kaupunkistrategia painottaa yhteisöllisyyttä. Mahdollisissa kyläkoulujen lakkauttamispäätöksissä mitataan, miten te päättäjät toteutatte tätä strategiaa käytännön toiminnan tasolla.
2019 kouluverkkoselvityksen mukaan Someron väestökehitys tulee olemaan negatiivista. Selvityksessä esitetään tilastoja ja käyriä oppilasmäärien tulevista muutoksista. Mutta lapset ovat muutakin kuin käyriä paperilla. Mikä muu asia perheessä olisi tärkeämpi, kuin se, miten lapsen koulupäivä sujuu. Kouluverkkoselvityksessä ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota siihen, miten hyvä oppimis- ja kasvuympäristö kyläkoulu on oppilaille.
Kun tutkimuksen mukaan Suomen maaseudun tytöt ovat ”maailman parhaita lukijoita”, voidaan tähän hakea selitystä myös kyläkoulujen opetuksen laadusta ja ainutlaatuisesta pedagogiikasta (lähde Tutkiva verkosto -projekti, EIRA).
KORPINEN kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori Jyväskylä ):
Kyläkoulujen erityispiirteet
1. Kyläkoulu tarjoaa oppimisympäristön, jossa on runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja oppilaan itsenäiseen työskentelyyn. Koulu tarjoaa myös runsaasti yhteisöllisyyden kokemuksia ja monipuolista yhteistoimintaa. Koulu toimii “keskellä kylää”; sen piirissä tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia myös koulun ulkopuoliseen opetukseen. Kyläkoulu ei ole ainoastaan lasten oppimisen paikka, vaan se on kaikille kylän asukkaille avoin oppimiskeskus, jopa kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, jossa eri-ikäiset voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Samalla kouluun suunnatut materiaaliset investoinnit on voitu hyödyntää tehokkaasti.
2. Pieni kouluyksikkö on edullinen ympäristö erilaisille pedagogisille innovaatioille. Kyläkoulu on edelläkävijä ns. vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa. Moderni teknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa mm. etäopetusta verkkopedagogiikan avulla, ja eräät kyläkoulut ovat tässä uranuurtajia. Yhdysluokkapedagogiikka on haaste opettajalle toteuttaa ongelmakeskeistä, eheyttävää opetusta, jossa hyödynnetään ympäristön asiantuntemusta ja elinkeinoelämää. Ilon pedagogiikka edustaa uusinta pedagogista lähestymistapaa nykykoulun haasteisiin.
3. Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan “luonnollisissa olosuhteissa”, missä esiin nousevat ongelmat ratkaistaan yhteistoiminnallisesti. Työskentelytapa muistuttaa tutkimuksen tekemistä; opettaja ottaa huomioon opetusta suunnitellessaan oppilaiden taustan, vanhempien, koulun muun henkilökunnan osaamisen ja laajemman yhteisön. Yhdessä oppilaiden kanssa asetetaan oppimisen tavoitteet ja ongelmat, kehitetään menetelmät sekä haetaan ongelmiin vastaukset. Tällöin oppilaat hahmottavat laajempia kokonaisuuksia yli oppiainerajojen. Tällaisessa oppimisessa suomalaiset erottautuivat mm. kansainvälisissä tutkimuksissa.
4. Koulutuksellinen tasa-arvo, inkluusio- ja integraatioperiaate, toteutuu kyläkouluissa hyvin, sillä esim. erityisopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Lapsi saa käydä lähikoulua; lapsen ystävyyssuhteet säilyvät eikä lapsi leimaudu. Samalla voidaan jopa säästää kustannuksissa. Pieni oppilasryhmä turvaa oppilaalle yksilöllistä huomiota opettajan taholta, mutta myös varttuneempi oppilas ohjaa usein toista oppilasta.
5. Moni kyläkoulu on ollut edelläkävijä kansainvälistymisessä, jota pidetään maamme henkisen ja taloudellisen kehityksen kulmakivenä. Suomalaiset kyläkoulut menivät ensimmäisinä mukaan mm. EU -ohjelmiin. Koulujen kielitaitoiset opettajat vetivät mukaan muita opettajia ja kouluja. Useat kyläkoulujen opettajat ovat verkottuneet myös kansainvälisesti. Koulun opetus- ja kasvatustyöhön kansainvälistyminen on tuonut uusia sävyjä; aitoa innostusta muiden maiden elämään ja ihmisiin sekä motivaatiota kielen opiskeluun. Suomalaisen kyläkoulun oppilas elää keskellä maailmankylää, sen aktiivisena jäsenenä.
6. Kyläkoulun opettajan työ on vaativaa, haasteellista, mutta samalla mielekästä ja motivoivaa. Työ edellyttää laaja-alaisten tietojen ja taitojen hallinnan lisäksi organisaattorin, suunnittelijan sekä yhteistyön taitoja. Opettajalla saattaa olla useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hän voi jakaa tehtäviä. Hän voi toteuttaa itseään ja hyödyntää erityistaitojaan sekä luovuuttaan vapaammin pienessä kouluyksikössä, kuin suuressa koulussa olisi mahdollista. Hän saa apua ja tukea vanhemmilta, kyläläisiltä ja koulun muulta henkilökunnalta. Opettajan työ kyläkoulussa on esimerkki opettajuudesta, jossa on keskeistä monipuolinen yhteistoiminta vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Useat opettajat ovat myös monipuolisesti verkostoistuneet, mikä edustaa “uusinta opettajuutta”.
7. Opettajan ammatti on Suomessa arvostettu; erityisesti kyläkoulujen opettajat kokevat olevansa arvostettuja. Kyläkoulujen opettajia tuetaan heidän työssään, mikä on työssä onnistumisen kannalta tärkeä asia.
Muuttotappio on totta, mutta nyt suunta on kääntymässä. Kuntalehden mukaan pääkaupunkiseutu koki jopa historiallista muuttotappiota koronavuonna. Voittajista esiin nousivat Tampere, kehyskunnat, maakuntakeskukset ja matkailupaikkakunnat. Myös Somero kuuluu koronavuoden muuttovoittajiin, kunnasta muuttaneiden erotus on 9 henkilöä (lähde Tilastokeskuksen muuttoliiketilasto).
Jää nähtäväksi, muuttiko korona suomalaisten ajattelua pysyvästi.
Kaj Zimmerbauerin (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti) tutkimuksen mukaan, tarkasteltaessa kuntien muuttajien houkutteluun liittyviä vetovoima- ja kilpailukykytekijöitä haastateltavien vastauksissa korostuivat tietyt maaseutuympäristöön liittyvät asiat. Niitä olivat luonto ja asumisen väljyys. Maaseutumaisen asumisen hyvinä puolina pidettiin lisäksi asioiden joustavaa hoitoa ja yleistä kiireettömyyttä. Toisaalta vastauksissa korostuvat myös toimivat kunnalliset peruspalvelut ja niiden merkitys mahdollisille muuttajille. Palveluiden osalta mainittiin muun muassa peruskoulut ja toisen asteen koulutus, lastenhoitopalvelut ja vapaa-ajan palvelut kuten kirjasto ja liikuntapalvelut.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kilpailukykytekijänä nähtiin eräänlainen tyypillinen maaseutumainen kuntaprofiili, jonka peruselementti on rauhallinen ja väljä asuinympäristö peruspalveluineen.
Olli Lehtosen (Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus) tutkimus puoltaa Zimmerbauerin teettämää tutkimusta eritoten, kun tarkastellaan muuttotappion määrää. Lehtosen artikkelissa on otettu huomioon, että koulujen sulkeminen vahvistaa muuttotappiota sekä myös kiihdyttää tätä kehitystä entisestään lähialueilla.
Sørensen, Svendsen, Jensen, Schmidt (University of Southern Tanska, Linnaeus University Ruotsi, Helmut Schmidt University Saksa) toteavat lisäksi, että asukasmäärät nousisvat noin 7,6 prosenttia paremmin, jos kouluja ei suljeta maaseutumaisilla alueilla. Lisäksi tutkimuksessa todetaan tilastollisesti merkittävä asukasluvun lasku, joka alkaa näkyä pienellä viiveellä.
Kuntavaaleissa 2021 vaalikoneesta löytyi 58 (68 prosenttia kaikista ehdokkaista) somerolaisen ehdokkaan vastaukset kysymykseen, onko kyläkoulujen säilyttäminen välttämätöntä Someron elinvoiman säilyttämiseksi. 55,2 prosenttia oli täysin samaa mieltä, 37,9 jokseenkin samaa mieltä.
Jokseenkin eri mieltä oli 5,2 ja täysin eri mieltä 1,7 prosenttia.
Me allekirjoittaneet pyydämme, että vetoomuksemme oteaan huomioon koulujen lakkauttamista koskevassa päätöksenteossa. Pidetään kyläkoulut toiminnassa, ne ovat kylien sydämiä.
Somerniemi-Seura ry
Somerniemen
Kylätoimikunta
Somerniemen Veikot
Juha Wiskari
Somerniemen VPK
Antero Laukkanen
Somerniemen vanhemmat ry
Suomen Punaisen Ristin Somerniemen Osasto
