Meitä oppilaiden vanhempia kummastuttaa suuresti oppimisympäristöselvityksen tulokset ja niiden pohjalta tehdyt esitykset hyvin toimivan kouluverkon supistamisesta. Tuntuu uskomattomalta lähteä luopumaan kokonaisesta, monen oppilaan lähikoulusta, jonne on hyvät ja turvalliset liikenneyhteydet. Kirkonmäen koulu on maineikas ja haluttu koulu. Aina kaikki halukkaat eivät ole edes mahtuneet kouluun. Opetus on laadukasta, opettajat ovat ammattitaitoisia ja oppilaat perheineen erittäin tyytyväisiä koulun toimintaan. Koulun ilmapiiri on hyvä ja lapsilla turvallinen olo. Koulu on kooltaan riittävän pieni, jotta opettajat tuntevat kaikki oppilaat ja näin ollen yhteistyö kotien kanssa on sujuvaa ja mutkatonta. Kaikesta toiminnasta välittyy hyvinvoiva opettajayhteisö, joka heijastuu suoraan hyvinvoivaan oppilasyhteisöön. Toiminta on aktiivista. Koulussa järjestetään paljon erilaisia tempauksia oppilaiden iloksi. Koulussa toimii myös aktiivinen kuoro, joka ilahduttaa esityksillään monissa kaupunkimme eri tilaisuuksissa.
Kirkonmäen koulu on perustettu 1882. Se täyttää ensi vuonna 140 vuotta ja on näin ollen Someron vanhin koulu. Se on jo rakennuksena kulttuurihistoriallisesti tärkeä osa Someroa. Se muodostaa ehyen kokonaisuuden osana kirkon kaunista ympäristöä. Koulun rakenteet ovat kunnossa, eikä suuria investointitarpeita ole tiedossa. Tilat ovat kotoisat ja tunnelmalliset.
Oppilasmäärät tulevat ennusteiden mukaan vähenemään tulevaisuudessa. On selvää, että sellaisia kouluja ei ole järkevää ylläpitää, joissa oppilasmäärät laskevat liian pieniksi. Täytyykö kouluverkkoa kuitenkaan supistaa ennakoivasti nyt, kun kaikissa kouluissa vielä oppilaita riittää? FCG:n konsulttiraportin mukaan Kirkonmäen koulun oppilaskohtaiset menot ovat selvästi alle Someron keskiarvon. Onko järkevää lähteä hakemaan säästöjä kohteesta, joka on nykyisellään kustannustehokas ja jonka toimintaan niin oppilaat kuin huoltajat ovat erittäin tyytyväisiä?
Koulujen sulkemisia on perusteltu säästöillä. Kuinka paljon säästöä syntyy Kirkonmäen koulun sulkemisella? Millaiset ovat kasvavat kuljetuskustannukset, kun koululaisten koulumatka pitenee? Sivistysjohtajan mukaan (kuulemistilaisuus 24.11.) on jo nyt tiedossa, että kuljetuskustannukset tulevat nousemaan tulevaisuudessa jo tulevien säädöstenkin puitteissa.
Entä ryhmäkokojen kasvun myötä lisääntyvät erityisopetuksen ja oppilashuollon kustannukset, kun oppimisympäristö muuttuu väistämättä levottomammaksi? Entä Kiiruun koulun luokkatilojen muokkaaminen alakoululaisille sopivaksi? Entä mistä saadaan turvallinen ja toimivan virikkeellinen piha alakoululaisille? Mielenkiintoista olisi tietää, minkälaisia säästöjä on saatu aiempien kyläkoulujen lakkauttamisella lisääntyneine kuljetuskustannuksineen. Millaista säästöä syntyy Kirkonmäen koulun lakkauttamisella, kun kiinteistöstä tuskin luovutaan ja oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessakin oppimateriaalinsa? Onko aikomuksena irtisanoa opettajien työsuhteita ja näin saada palkkakustannuksista säästöä? Tällä tuskin saavutetaan haluttuja kolmen miljoonan euron vuotuisia säästöjä.
Näin vanhemman näkökulmasta tuntuu kummalliselta, että Kirkonmäen koulun lakkauttamista on perusteltu sillä, että keskustassa ei ole järkevää säilyttää kahta alakoulua. Jos Kiiruulle perustetaan yksisarjainen alakoulu, niin edelleen keskustassa on kaksi alakoulua. Jos mietitään pelkästään säästöjä, niin miten on mahdollista, että Somerolla toimii useampi päiväkoti, joista jokaisessa annetaan esiopetusta? Eikö varhaiskasvatuksen lapsimäärät siirry suoraan perusopetukseen? Voitaisiinko esiopetusta keskittää alakoulujen yhteyteen? Näin saataisiin paikattua oletettua oppilasmäärän laskua, sekä varhaiskasvatukseen lisää kaivattuja toimitiloja.
Alakoulujen lakkauttamiset aiheuttavat väistämättä ryhmäkokojen kasvua. Suuremmat ryhmäkoot saattavat synnyttää säästöä, mutta yhdenkään oppilaan parhaaksi ne eivät ole. Somerolla tulee varautua siihen, että OAJ:n esittämä opettajamitoitus tulee jossain vaiheessa toteutumaan. ”OAJ:n mielestä laadukasta opetusta on mahdollista antaa vain, jos ryhmäkoot ovat riittävän pienet. OAJ esitti jo 2019, että opettajamitoitus säädettäisiin koulutuksen järjestäjää velvoittavaksi. Järjestö esitteli omat ryhmäkokosuosituksensa, joiden mukaan esimerkiksi 1.–2.-luokilla suhdeluvun pitäisi olla 1:18 ja sitä ylemmillä luokilla 1:20. Mallissa yksi opettajan antama tunti vastaisi 18 tai 20 oppilaan oppituntia. OAJ:n mallissa suhdeluku ottaisi huomioon myös oppilaiden tuen tarpeen.” (OAJ 1.6.2021)
Jos kaikki neljä alakoulua yhdistetään kahdeksi, miten voidaan taata, että ryhmäkoot pysyvät sopivan kokoisina? 2024–2025 Kirkonmäen oppilasennusteessa on 120 oppilasta, eli 20 oppilasta per luokka. Seuraavan lukuvuonna ennusteen mukaan oppilaita on 111 eli noin 18 oppilasta per luokka. Nämä luvut puhuvat ennemminkin sopivan kuin liian pienen luokkakoon puolesta. Aiempina vuosina tehdyissä ennusteissa oppilasmäärät ovat poikennet jopa kymmenillä oppilailla. Todelliset määrät ovat ennusteista huolimatta pysyneet suurina.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) sanotaan, että ”Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.” Alakouluikäiset lapset leikkivät vielä paljon, ja keinut, kiipeilypaikat, keppihevoset, hyppynarut, hiekkalelut ja pallot ovat kovassa käytössä aina kuudennelle luokalle asti. Yhtenäiskoulussa vaarana on, että alakoulun ylimmillä luokilla olevat lapset eivät enää uskalla ja kehtaa leikkiä ikäkautensa mukaisesti, koska samoilla alueilla liikkuu myös yläkoulu- ja lukioikäisiä oppilaita.
Kun yhtenäiskoulu suunnitellaan ja rakennetaan sen tarpeita varten, niin ala- ja yläkoulun toiminnot välituntialueineen voidaan suunnitella siten, että tarpeettomia kohtaamisia ei ala- ja yläkoululaisten välille päivän aikana tule. Kiiruun koulu on kuitenkin suunniteltu yhteiseen käyttöön yläkoululaisille ja lukiolaisille, joten sinne on hyvin haastavaa näin jälkikäteen järjestää tilat alakoululle omine sisäänkäynteineen, toimintoineen ja piha-alueineen. Keskellä keskustaa sijaitseva koulurakennus palvelee nykyistä käyttöä hyvin, mutta liikenne on etenkin oulun alkaessa ja koulun päättyessä jopa aikuisen näkökulmasta erittäin turvatonta. Millaisia ratkaisuja keskustan turvallisuuden parantamiseksi aiotaan tehdä, jos Kiiruulle kulkee päivittäin yli sata alakouluikäistä lasta pyörällä ja kävellen nykyisten käyttäjien lisäksi? Montako suojatien ylitystä pieni koululainen joutuu tekemään? Alakoulun sijoittaminen keskelle kaupungin vilkkainta ja ruuhkaisinta aluetta on jopa vaarallista.
Kirkonmäen koulu ja sen ympäristö soveltuvat erinomaisesti opetuksen järjestämiseen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan. Tämän mukaan alakoulun liikunnanopetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista ja motorisesti monipuolista toimintaa erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä. Kirkonmäellä on toimiva liikuntasali, joka on koulun lisäksi myös aktiivisessa käytössä iltaisin. Koulussa on myös viihtyisä ympäristö, jossa voi turvallisesti kiipeillä, pelailla, leikkiä ja temmeltää. Pihalla on iso hiekkakenttä pallopelejä varten, ja talvella käytössä on ulkojää. Koulun pihapiirissä on paljon käyttäjiä kouluaikojen ulkopuolella, sillä lähialueen lapset kokoontuvat sinne yhdessä leikkimään, ja erilaisia liikuntaryhmiä kokoontuu myös hiekkakentällä. Talvella koulun jäällä on paljon luistelijoita ja kesäisin MLL:n sekä 4H:n suosittua kesätoimintaa. Pihapiiri palvelee koulun lisäksi siis myös muita kaupunkilaisia monipuolisesti.
Koulujen lakkauttamisia on perusteltu sillä, että Kiiruun koululta tulee tulevaisuudessa vapautumaan tiloja, kun oppilasmäärä laskee. Voisiko Kiiruun käyttöastetta tehostaa muilla tavoin kuin siirtämällä sinne alakoulu? Voitaisiinko laadukkaaseen lukioomme houkutella oppilaita esimerkiksi toimivilla ja edullisilla kuljetuksilla lähikunnista? Somerolla on kaupungin, Somero-opiston, seurojen ja yhdistysten toimintoja hajallaan ainakin Kiiruun tilassa, Aholassa, kaupungintalolla, urheilukentän väistötiloissa ja Jukolassa. Voitaisiinko näille käyttäjille tarjota tiloja Kiiruun koululta ja näin tehostaa sen käyttöä? Somero tekee myös yhteistyötä naapurikuntien ammattioppilaitosten kanssa, ja ammatillisen koulutuksen lisäämistäkin on kaavailtu. Eikö olisi luontevaa varata tilat Kiiruun koululta myös siihen käyttöön, sillä Kiiruulla on aikuisopiskelijoiden tarpeita erinomaisesti palvelevat opetustilat ja laitteet jo nyt?
Kaupungin Somero 2025- strategiassa kriittisenä kehittämiskohteena nähdään tehokas ja tiivis koulu- ja varhaiskasvatuspalveluverkko, jossa on turvallinen, terveellinen ja ajanmukainen oppimisympäristö. Kirkonmäen koulu vastaa kaikkiin oppimisympäristöltä haluttuihin tekijöihin erinomaisesti. Samaisessa strategiassa kaupungin arvoiksi on nostettu avoimuus, yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja kehitysmyönteisyys. Tuntuu kummalliselta ja ristiriitaiselta, että samaan aikaan puhutaan kouluverkon supistamisesta, kun taas kaupungin arvopohja lupaa täysin muuta. Kaupungin pitäisi nähdä Kirkonmäen koulu vetovoimatekijänä kaupungille. Koulun läheisyydessä on monia lapsiperheiden suosimia asuinalueita, kuten Lamminniemi, Kirkonmäki ja Harju-Härkälä. Koulu sijaitsee keskustan läheisyydessä, jolloin kaupungin tarjoamat palvelut ovat helposti saatavissa, mutta sijainti on silti turvallinen ja rauhallinen.
Voitaisiinko Someron vetovoimatekijäksi nostaa se, että kaupunki ottaisi OAJ:n esittelemän ryhmäkokosuosituksen käyttöönsä jo nyt? Lapsiperheitä kuntaan houkuttelisi varmasti tieto siitä, että lapset saisivat opiskella viihtyisässä ja toimivassa alakoulussa, maksimissaan 20 oppilaan ryhmässä. Oppimisverkko aina esikoulusta yläkouluun on Someron kaupungin imago- ja markkinointikysymys. Potentiaalisia verotuloja kaupunkiin tuovia asukkaita ovat nimenomaan lapsiperheet. Heille räätälöidyt, hyvin toimivat palvelut ovat koko kaupungin etu. Lapset ovat koko tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Miksi säästöjä tehdään heillä, joiden hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen meidän aikuisten pitäisi eniten panostaa?
Kirkonmäen koulun vanhempaintoimikunta