Teksti Timo Kalenius
Kemissä 1951 syntynyt ja Somerolle 1984 muuttanut muusikko, taitelija Pekka Leppälä täyttää marraskuun lopussa 70 vuotta. Pitkää ja vaiheikasta uraa muusikkona juhlistetaan yhdessä muusikkoystävien kanssa juhlakonsertilla 28.11. Kiiruun talossa. Myöhemmin keväällä on tulossa näyttely kirjaston Parvigalleriaan, jossa esillä on Leppälän maalaamia tauluja ja ottamia valokuvia vuosien varrelta.
Luovuus alkoi näkyä Pekassa jo heti lapsena, kun piirtäminen alkoi kiinnostaa. Se tosin jäi vähemmälle, kun musiikki astui mukaan kuvioihin. Kosketinsoittimet, ja niistä lähinnä piano, toivat opiskelun ja soittamisen kautta hänelle hänelle myös ammatin niin opettajana kuin ammattimuusikkonakin.
Pitkän uransa aikana Leppälä on toiminut pianon ja kosketinsoittimien opettajana Länsi-Pohjan Musiikkiopistossa Kemissä, Somero-opistossa ja Someron Musiikinystävissä.
Ammattimuusikkona hän kiersi Suomea ja Ruotsia vuodesta 1975 alkaen useamman eri yhtyeen kanssa, tehden keikkoja häistä hautajaisiin. Tunnetuin kokoonpano oli Heikki Lahden yhtye , jonka kanssa Leppälä keikkaili 1982–2000.
– Opiskelin työn ohessa pianonsoiton opettajaksi ja suoritin useampiakin osatutkintoja, mutta koskaan en loppututkintoa saanut suoritettua eli virallisesti minulla ei ole pianonsoiton opettajan tutkintoa, toteaa Leppälä.
– Vakituista virkaa en tämän vuoksi ole voinut saada, mutta tuntiopettajana töitä riitti, koska ammattitaitoisista tutkinnon suorittaneista opettajista oli kova pula.
Musiikin ammattilainen ja somerolainen kulttuurityöläinen
Leppälä työskenteli 80-luvun puolivälissä Saloralla ja Talmussa teknisenä piirtäjänä viiden vuoden ajan, kunnes laman myötä työnantaja vähensi henkilökuntaa, ja 1990 työt loppuivat myös häneltä. Keikkailua ja musiikin opetusta oli ollut töiden ohella koko ajan, mutta nyt siitä tuli päätoimi, kun hän siirtyi musiikinopettajaksi Someron Musiikinystävät ry:n kautta, jolla oli tarjota siihen tilat.
– Tuohon aikaan minulla oli useiden vuosien ajan sellainen työrytmi, että aamupäivät maalasin ja iltapäivät kävin opettamassa somerolaislapsille pianonsoittoa. Viikonloppuisin tein soittokeikkoja.
– Vuosituhannen vaihteessa soittokeikat alkoivat hiipua, mutta tilalle tulivat säestyshommat erilaisissa juhlissa, syntymäpäivillä, häissä ja hautajaisissa.
Pianonsoiton opetus jatkui omalla toiminimellä Someron Musiikinystävien tiloissa ja myöhemmin myös Somero-opistossa, jossa opetus jatkuu edelleen, ja sitä riittää viikon jokaiselle päivälle.
– Tein töitä oman toiminimen kautta, jonka alle olen laittanut sekä musiikinopetuksen että valokuvauksen ja maalaamisen.
– Someron Musiikinystävien kautta minulla on joitakin yksittäisiä opiskelijoita, mutta Somero-opiston kautta, joka on tällä hetkellä pääasiallinen työllistäjäni, minulla on useita eri pianoryhmiä.
– Jostain syystä, ehkä harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä, soittaminen ei enää kiinnosta lapsia kuten ennen, vaan oppilaita on entistä vähemmän. Ja täytyy sanoa, että tasokaan ei ole sama kuin ennen.
– Ei riitä, että käydään soittotunneilla kerran viikossa, jos kotona ei tehdä mitään. Musiikkiin täytyy olla palo ja intohimo, jolloin siitä voi tulla elinikäinen harrastus ja joillekin myös ammatti.
Valokuvaus harrastus, maalaaminen elämäntapa
Musiikki on ollut kaikessa luomistyössä pääosassa ja tuonut leivän pöytään huonoinakin aikoina, vaikka juuri raskaiden keikkavuosien aikana ei elämä aina niin ruusuilla tanssimista ollutkaan, ja perhe-elämässäkin oli omat ongelmansa.
– Voidaan kai sanoa, että soittaminen on ollut tosiaankin minulle se päätoimi, mistä leipä on tullut ja valokuvaus sekä taulujen maalaaminen ovat tuoneet jotain siihen leivän päälle.
– Valokuvaus on minulle harrastus ja maalaaminen sekä taulujen tekeminen on enemmänkin elämäntapa, miettii Leppälä.
– Musiikki on tälläkin hetkellä nykyisen laulaja/huilisti Anne-vaimoni kanssa meille suuri yhteinen intohimo, joka on melkeinpä karannut jo käsistä, kun uutta ohjelmistoa pitää harjoitella päivittäin.
– Annen tapasin Somerolla, kun harjoittelimme ohjelmistoa tuleviin Someron konsertteihin. Monen vuoden tuttavuus vaihtui rakkaudeksi ja johti kosintaan. Naimisiin menimme viime heinäkuussa ja nyt ovat muuttopuuhat menossa, kun Anne tyhjentää vanhaa asuntoaan uuteen yhteiseen kotiimme Pajutielle.
Pekka Leppälä opettaa ja soittaa edelleen aktiivisesti ja pitää soittokuntoaan yllä klassisella musiikilla soittaen päivittäin muun muassa Domenico Scarlattin sonaatteja sekä joitakin Johann Sebastian Bachin klaveeriteoksia (=kosketinsoitinteoksia). Tärkein säveltäjä Leppälälle on aina ollut Bach, joka oli sitä mieltä, että kaikki musiikki on tarkoitettu ”Jumalan kunniaksi ja sielun virkistykseksi”.
Konsertteja ja näyttelyitä
28.11. konsertti Säveleitä soittajan tieltä, Pekka Leppälä 70 vuotta Kiiruun talossa
1.12. joulukonsertti Oi Jouluyö Somerniemen kirkossa
5.12. joulukonsertti Oi Jouluyö Kuusjoen kirkossa
2.2022 taidenäyttely, valokuvia ja maalauksia, kirjaston Parvigalleriassa
