Someron seurakunnan ensi vuoden talousarvion vuosikate on 49 175 euroa miinuksella. Alijäämää on poistojen jälkeen 189 615 ja toimintakate on 1 684 775 euroa.
Verotuloiksi on arvioitu 1 789 000 euroa, josta 1 620 000 kertyisi kirkollisverosta ja 169 000 euroa valtionrahoituksesta.
Toimintatuotot vähenevät noin 54 000 eurolla, sillä metsätaloudesta ei ole budjetoitu merkittävää tuottoa tulevalle vuodelle. Palkkakuluissa saadaan säästöä muutama tuhat euroa.
Talouspäällikkö Kirsi Parviainen sanoo, ettei seurakunnalla ole edessään suurempaa hätää ensi vuonna. Toimintoihin ei olla kajoamassa eikä virkoja ja toimia vähentämässä. Periaatteena on, että toimintakulut säilyvät vuoden 2021 talousarvion tasossa.
– Sillä eletään ja kyllä pärjätään, kun otetaan tulevaisuus huomioon. On mietittävä tarkkaan, kuinka seurakunta haluaa toimia; mitä asioita, miten ja missä seurakunta hoitaa. Strategiaa päivitetään ohjeeksi ensi vuonna, toteaa Parviainen.
Seurakuntalaisten määrä on laskenut 100–120 hengen vuosivauhtia. Syyskuun lopussa Someron seurakuntaan kuului 6 904 henkeä.
– Väki vähenee, ja sitä kautta verotulotkin. Kirkkovaltuusto on jo vahvistanut ensi vuoden veroprosentiksi 1,65. Kirkollisveron nosto ei ole talouden pelastaja, vaan toimintojen kokonaisuuden arviointi käytettävissä oleviin tuloihin, sanoo talouspäällikkö.
Kirkkohallituksen ennusteen mukaan verotulot tulevat laskemaan 2020-luvun loppupuolella. Parviainen muistuttaa, ettei siihen ei ole paljon aikaa.
Ensi vuonna seurakuntaan on tarkoitus laatia kiinteistöstrategia. Rakennuksista tehdään kuntoarviot ja selvitetään, millaisella käytöllä ne ovat. Rakennuskantaan kuuluvat Somerniemen ja Someron kirkot, Svensson, vanha seurakuntatalo Someron kirkon kupeessa, juuri remontoitu Somerniemen seurakuntatalo ja seurakuntakeskus.
Parviainen sanoo rakennusten olevan suhteellisen vähällä käytöllä. Esimerkiksi vanhalla seurakuntatalolla on kyllä muistotilaisuuksia liki joka perjantai ja lauantai, mutta niistä saatavilla tuloilla ei pystytä hoitamaan rakennuksesta koituvia kustannuksia.
– Kaikille rakennuksille tarvittaisiin enemmän käyttöä. Se onkin haastavaa, miten lisätä niiden käyttöastetta. Miten löytää niihin lisää toimintaa, josta saamme tuloja.
Taloutta rasittaa Someron kirkon julkisivun ja vesikaton remontti. Urakkasumma oli 682 000, johon tulee vielä lisämenoja valvonnasta ja projektin koordinoinnista. Hyvityksiäkin on luvassa, sillä ihan kaikkia kaavailtuja kohteita ei tarvinnutkaan korjata alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti ja korjausmenetelmiinkin tuli muutoksia. Lopulliset summat selviävät, kun remontti saadaan joulukuussa valmiiksi.
Kuluvan vuoden budjetissa remonttiin oli varattu 600 000 euroa. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan esittää joulukuussa kokoontuvalle kirkkovaltuustolle 175 000 euron investointimäärärahan lisäystä kuluvan vuoden talousarvioon.
– Olemme keskustelleet myös mahdollisen pankkilainan ottamista julkisivu- ja vesikattoremontin osittaiseksi rahoittamiseksi. Seurakunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa eikä lainan tarve ole akuutti. Toisaalta olisi edullisempaa hakea matalakorkoista lainaa ja samalla pitää sijoitukset tuottavammissa kohteissa. Näin pysytään talouden osalta turvaamaan toimintaa pitkällä aikavälillä, kertoo Parviainen valmistelutyöryhmän pohdinnat.
Lainatarjouksia on pyydetty pankeilta. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle lainan ottamista. Lisäksi Someron kirkon julkisivukorjauksiin haetaan ensi vuodelle rakennusavustusta kirkkohallitukselta, jota on mahdollisuus saada kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Avustusta saatiin aiemmin kunto- ja korjaussuunnitelmiin.
Someron seurakunnan ensi vuoden investointilista ei päätä huimaa. Someron hautausmaan käyttöön hankitaan uusi kaivinkone. Sen on arvioitu maksavan noin 170 000 euroa. Vanhasta saadaan hyvityksenä noin 40 000–45 000, joten maksettavaksi jää noin 125 000 euroa.
Someron siunauskappelin alakertaan hankitaan lisää kylmäsäilytystilaa. Nyt tilat on 14 vainajalle ja hankinnan jälkeen 16:lle.
Seurakunta varautuu myös lähimmäispalvelukeskus Svenssonin ulkopinnan maalaamiseen. Sen kustannukset on arvioitu 20 000 euroksi.
Seurakuntakeskukselle teetettävä kuntoarvio tulee valmiiksi jo tänä vuonna. Remonttiin ei ole varauduttu vielä ensi vuoden budjetissa.
Seurakunnassa työskentelee kolme pappia. Heidän kesälomiaan tuuraamaan on tarkoitus palkata ensi suvenakin kesäpappi. Hän työskentelisi kesäkuulta elokuulle. Palkkaukseen on varattu 12 000 euroa.
Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle seurakunnan ensi vuoden talousarvion hyväksymistä. Kirkkovaltuuston kokous on 15. joulukuuta.
