Suden käyttäytymisen tunteminen vähentää pelkoa

0

Teksti Kirsi Seppälä

Maastossa jolkottavia susia voi katsoa monien linssien läpi. Susi on toisaalta kiehtova ja rauhoitettu luonnoneläin, liian lähelle tullessaan pelottava peto ja kotieläintilalle taloudellisen haitan aiheuttaja. On myös muistettava, että susi on tiukasti EU-direktiivillä suojeltu, uhanalainen eläin.
Suomen riistakeskuksen infotilaisuudelle oli tarvetta Somerolla; osallistujamäärä kipusi yli sadan, kun mukaan laskettiin sekä paikan päällä että etäyhteydellä osallistuneet. Torronsuon ja Someron taajaman välillä sekä Somerniemellä on susia. Kahdeksassa susivahingossa on tänä vuonna menetetty 35 lammasta. Riistakeskuksen tehtävänä on ehkäistä vahinkoja; keskukselta saa tarvittaessa petoaitoja.
– Moni susireviirillä elävä kokee elämänlaadun heikentyneen, eikä susien aiheuttamaa pelkoa voi vähätellä. Paras tapa vähentää huolta on hahmottaa suden käyttäytymistavat. Pelko ei ole syy tappaa sutta, riistasuunnittelija Antti Rinne Suomen riistakeskuksesta tiivisti.
Sudet elävät noin 1000 neliökilometrin reviirillä, jota hallitsee alfapari. Laumaan kuuluu parin lisäksi saman vuoden pennut sekä muutama ”lapsenlikka” edellisvuoden pentueesta.
– Keväällä lauma häviää, koska pennut muuttavat pois ja alfapari saa uudet pennut. Susimäärä reviirillä ei siten kertaudu, Rinne sanoo.
Rinteen mukaan susilauma metsästää pari peuraa viikossa ja viihtyy siellä, missä ravintoa on.
Eräs tilaisuuteen osallistuneista halusi tietää, miksi peuroja ruokitaan. Ristiriitaista kyllä, asiantuntijan mukaan susien määrään ei vaikuttaisi kaikkien metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen ampuminen: Itä-Suomessa on edelleen susia, vaikka siellä ei ole valkohäntäpeuroja ja hirviäkin on vähän.

Susia seurataan monin tavoin

Rinne kertoi, että arvio susikannan koosta perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin pari- ja laumahavaintoihin. Havaintojen tekeminen on helpointa lumisena aikana.
Ulosteita keräämällä tutkijat saavat DNA-aineistoja; niistä saadaan tietoa susien sukulaisuussuhteista. Yleisökysymykseen vastauksena kerrottiin, että DNA-havainnoista selviää myös onko kyseessä susi vai koirasusi. Jos koirasusia tavataan, ne poistetaan heti haitallisena vieraslajina. Nykytekniikalla päästään neljännen sukupolven taakse selvittämään susien sukulaissuhteita.
Tällä menetelmällä 2005 Pöytyälle ja Köyliölle tulleiden susien alkuperää ei silti ole pystytty selvittämään. Ähtärin eläintarhasta ne eivät kuitenkaan ole.
Luonnonvarakeskus arvioi kunkin vuoden susitilanteen maaliskuun lopussa. Maaliskuun määräarvion jälkeen syntyy aina uudet pennut ja toisaalta osa susista kuolee.
– Susikanta voi meillä hyvin, ja pentueita on joka reviirillä. Havaintomäärät ovat kasvaneet susimäärän kasvamisen myötä, Rinne kertoo ja lisää, että Somerolle on myönnetty aiempaa enemmän karkotuslupia.

Tappaminen on säädeltyä

– Susi on tiukasti luontodirektiivillä suojeltu eläin. Kaikki susien pyydystäminen tai tappaminen luonnossa on kiellettyä. Rauhoituksesta voidaan tietyin edellytyksin poiketa. Syy voi olla pakkotila, jos susi akuutisti hyökkää tai syy voi olla eläinsuojelullinen, jos susi on vahingoittunut, riistapäällikkö Visa Eronen riistakeskuksesta totesi.
Eronen selvitti, että kannanhoidollista metsästystä voidaan tehdä riistakeskuksen hakemuksesta myöntämällä poikkeusluvalla. Hakijalla on oltava alueelle metsästysoikeus.
Riistakeskuksen on varmistettava, että kukin päätös on luontodirektiivin ja kansallisten säädösten mukainen, eikä muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Poikkeusluvan myöntäminen on viimesijainen keino, jos mikään muu vaihtoehto ei ole kohtuudella käytettävissä. Suden pitää pysyä suotuisalla suojelutasolla, eli selvitä pitkällä aikavälillä ympäristössään.
Jos hakija hakee suden tappamista vahinkoperusteisesti, riistakeskus harkitsee, täyttyykö jokin poikkeusperuste ja heikentäisikö päätös suotuisan suojelun tasoa, onko muuta tyydyttävää keinoa vahinkojen ehkäisemiseen ja ovatko vahingot erityisen merkittäviä. Lisäksi pyynti pitää pystyä kohdistamaan niihin susiyksilöihin, jotka aiheuttavat haittaa.
Jos poikkeuslupaa haetaan kansanterveyden perusteella, pitää suden tappamiseen olla erittäin tärkeä, yleisen edun kannalta pakottava syy. Syy voi olla yleinen turvallisuus esimerkiksi silloin, jos susi esiintyy säännöllisesti ja toistuvasti asuintalojen läheisyydessä päivällä.

Ilmoita havaintosi petoyhdyshenkilölle

Paikallinen petoyhdyshenkilö Jarkko Nyström kannusti useaan otteeseen susihavaintojen tekijöitä ilmoittamaan ne petoyhdyshenkilöille.
– Pitää soittaa suoraan petoyhdyshenkilöille, niin he käyvät virallisesti tarkastamassa havainnot, Nyström neuvoi.
Paikallisten petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riista.fi -sivustolta.
Yleisöstä haluttiin tietää, miten niityltä tai sammalpolulta voi todentaa jäljet. Petoyhdyshenkilö kertoikin sen olevan vaikeaa, ja että kesällä voidaan lähinnä todentaa näköhavainnot.
Havainnoista on monenlaista hyötyä. Keskustelussa kävi ilmi, että Somerollekin on tullut muutama koulukyytihakemus susien takia. Ennen kyydin myöntämistä selvitetään, onko susilla ollut huolestuttavaa käytöstä tai onko pihahavaintoja ollut paljon.

Sudet on luokiteltu

Vaikka illan teemana olivat sudet, komisario Reijo Pennanen korosti puheenvuorossaan Poliisihallituksen antamaa toimintaohjetta suurpeto- ja villisikatilanteissa – villisika on äärimmäisen vaarallinen loukkaantuneena.
Pennanenkin korosti suden erittäin uhanalaista asemaa ja että susia koskee muun muassa EU:n luontodirektiivi.
– Riistakeskuksen poikkeuslupamenettely on pääasiallinen menettely suurpetojen lopettamisessa. Ihmisen hengelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavan eläimen kiinniottaminen tai lopettaminen on poliisilain mukaan poliisin tehtävä. Poliisi hoitaa kiireelliset tehtävät. Eläimen lopettaminen on viimesijainen keino, Pennanen selkiytti.
Pennanen kertoi, miten susihavainnot on määritelty.
Riistakeskuksen vastuulle kuuluvat huolta aiheuttaville ja mahdollista uhkaa aiheuttaville susille mahdollisesti tehtävät toimenpiteet. Huolta aiheuttava susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä. Mahdollista uhkaa aiheuttavan suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Mahdollista uhkaa aiheuttava on myös susi, joka havaitaan pihassa ja se poistuu välittömästi ihmisen havaittuaan
Poliisille kuuluvia susitapauksia ovat huolta tai vaaraa aiheuttavat sudet sekä vakavaa vaaraa aiheuttavat sudet.
Huolta tai vaaraa aiheuttava susi havaitaan liikkumassa rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
Vakavaa vaaraa aiheuttava susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta, vaan jää kiertelemään tai seuraamaan tai käyttäytyy uhkaavasti. Tähän kuuluvat tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai käynyt ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun. Poliisi voi tehdä lopetuspäätöksen heti.
Pennanen huomauttaa, että omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurpetojen lopettaminen tehdään pääsääntöisesti riistakeskuksen päätöksillä.
Yleisö nosti esiin kysymyksiä, miten poliisi tulkitsee suden ja metsästäjän erilaisia kohtaamisia tai kotieläintilallisen kotieläinten vahtimista aseen kanssa. Tapaukset ovat erilaisia ja niitä on tulkittu oikeusasteissa eri tavoin. Lähtökohta on, että susi on rauhoitettu eläin.

Suurpetotietoa

suurpedot.fi
riistahavainnot.fi
susilife.fi

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here