Someron kaupunki ja Vesihuolto kutsuivat asukkaita tilaisuuteen, jossa esiteltiin valtuuston hyväksymän vesihuollon toiminta-alueen ja Someron Vesihuollon ajankohtaisia viemäriverkoston laajennustoimia sekä jätevedenkäsittelyn hankkeita.
Keskustelua herättivät erityisesti Härkälää ja Pappilankylää koskevat suunnitelmat, joista jälkimmäisestä käytetään jostain syystä nimeä Rautela. Selväksi tuli, että suurin este sille, että asukkaat eivät halua liittyvä Vesihuollon jätevesijärjestelmään on kallis hinta. Samaan hengenvetoon penättiin kaupungin asukkaille tasa-arvoista kohtelua.
Turuntien puolella (Rautela) aiheesta on tehty myös valitus, joka odottelee päätöstä. Putken rakennustyöt on suunniteltu tehdä yhtä aikaa alueelle suunnitellun kevyen liikenteen väylän kanssa.
– Montako taloutta viemäriin on liittymässä, kyseltiin yleisöstä.
– Siinä vastustajien kirjelmässä oli aika monta nimeä, eli aika heikkoa on liittymishalukkuus. Mutta oli ainakin yksi, joka halusi liittyä, vastasi Vesihuollon toimitusjohtaja Kalle Maaranen.
Melkoisen naurunremakan jälkeen kuitenkin jatkettiin.
– Miksi sitä sitten yritetään väkisin rakentaa?
– Voisihan sen jättää odottelemaan suurempaa intoa, mutta jos tulee kevariväylä, niin puoltaisi paikkansa, että piilotettaisiin putki samalla.
Maarasen mukaan Härkälään jo rakennettaisiin, jos kaikki olisi mennyt niin hyvin kuin kuviteltiin.
– Alueella on jo Länsi-Someron Jätevesiosuuskunnan rakentama 90-millinen paineviemäri, pituudeltaan noin 1–1,5 kilometriä. Neuvottelut sen hankkimisesta Vesihuollolle on käyty, ja sopimus allekirjoituksia vailla valmis. Tarkoitus on, että asia toteutuu vielä loppuvuoden aikana.
– Putki on ollut 10 vuotta käyttämättömänä ja nyt Vesihuolto on koeponnistanut sen ja hiukan jossain kohti paikannutkin.
Yleisö ilmaisi vahvan kritiikin liittymähinnan lisäksi siitä, että onko valmiina oleva putki syy siihen, miksi alueelle ehdotetaan vain paineviemäriä eikä esimerkiksi viettoviemäriä.
– Kyllä se tietysti on vaikuttanut, myönsi Maaranen.
– Pari vuotta sitten sanoit, että hinta olisi noin kymppitonnin luokkaa per talous, kuului yleisöstä.
– Taisin tarkalleen ottaen sanoa, että mielestäni en pidä 10 000 liittymiskustannusta täysin kohtuuttomana haja-asutusalueella, kalliina kylläkin, mutta en kohtuuttomana, vastasi Maaranen.
Kysymykseen liittymispakosta Maaranen vastasi:
– Mehän emme voi pakottaa mitään, kaikki liittymiset ovat sopimuskysymyksiä.
– Mutta kaupungilta ei ole saatu lupia tehdä omia umpisäiliöitä, kommentoitiin.
– Kaupungin puolelta voi kyllä tulla rajoitteita, myönsi Maaranen.
Yleisöstä muistutettiin kuitenkin, että…
– Jos verrataan keskustan hintoihin, niin me saamme kaksinkertaisella hinnalla liittymän, johon joudutaan vielä ostamaan yhden keskustan liittymän hintainen pumppu. Se on kolminkertainen keskustan hintaan verrattuna.
– Jollainhan meidän on nämä toimet rahoitettava. Jos nämä liittymät annettaisiin samalla hinnalla, niin mistä se raha otettaisiin, vastasi Maaranen.
– Muissa kunnissa vesihuollon toiminta-alueella kaikille taksa on sama, on se sitten haja-asutusaluetta tai asemakaava-aluetta. Miksi Somerolla on lähdetty tällä tavalla eriarvoistamaan vesihuollon toiminta-alueella olevia ihmisiä, kysyttiin.
– Variaatioita on eri kunnissa jonkin verran. Olen kuullut, että osalla naapurikunnista on halpoja liittymismaksuja, mutta pitää muistaa, että meidän pitää oy-muotoisena pystyä kattamaan tuloilla menot. Meillä ei ole mitään varareittiä rahoituksen hankkimiseen.
Yleisöstä kuitenkin muistutettiin, että…
– Nyt ei ole kysymys pelkästään meistä tällä alueella. Jos tämä jää voimaan, kaikki eteneminen seuraavan 30 vuoden aikana Someron haja-asutusalueilla on näin kallista kaikille asukkaille. Tällä on isompi periaatteellinen merkitys, nyt luodaan käytäntöä.
– Kulut pitäisi kattaa maksuilla ja kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaan, niin ei tässä ihan hirveän kaukana lain toteuttamisesta olla. Jos kaikki rahoittaisivat sen, se tehtäisiin käyttömaksuilla, totesi Maaranen.
– Jos hinta olisi sama kuin keskustassa eli noin 3000, niin varmaan moni liittyisi, yleisöstä kuitenkin muistutettiin, mikä nyökkäysten perusteella tuntuikin olevan suurimman osan mielipide.
– Jonkun on maksettava kulut ja yleensä ne ovat käyttäjät, Maaranen kuitenkin vastasi.