Somero-lehti 15.11.2011
Teksti ja kuvat Merja Ryhtä
Koulunjohtaja Risto Koistinen on huomannut, että oppilaiden tuntiaktiivisuus on lisääntynyt älytaulun myötä.
Kuudennen luokan oppilaat ovat yhtä mieltä siitä, että älytaululle lähtee kirjoittamaan huomattavasti mieluummin kuin liitutaululle. Kynnys luokan eteen menemiseen on madaltunut. Hiljaisemmatkin oppilaat astuvat framille.
– Älytaulu on nopea käyttää. Sille on mukavampi kirjoittaa kuin liitutaululle. Pääsee nettiin katsomaan. Äidinkielen tehtävät tuntuvat nyt kiinnostavammilta kuin ennen. Matikan tehtäviä löytyy lisää ja tehtävät saa helposti tarkistettua. Älytaulu on hauska, luettelevat Kirkonmäen koulun kuudesluokkalaiset älytaulun hyviä puolia.
Älytaulu monipuolistaa ja elävöittää opetusta
Opettaja Markku Sarén sanoo älytaulun vangitsevan oppilaiden huomion valovoimaisuudellaan. Oppilaiden vastaanotto on ollut erittäin luontevaa, heille teknologiavälineet ovat olleet osa arkea pienestä pitäen.
– Mene ja tiedä, onko se uutuudenviehätystä, mutta oppilaat ovat tulleet rohkeammiksi astumaan luokan eteen.
Sarén on innostunut erityisesti taulun lisälaitteesta, dokumenttikamerasta.
– Dokumenttikamera on ehdoton opetuksen apuväline. Käytän sitä jatkuvasti. Piirtoheitin on unohtunut vallan.
Opettaja Nella Lindbergistä älytaululla on mainio mahdollisuus elävöittää ja monipuolistaa opetusta ja tuoda lasten nähtäväksi uusia ja erilaisia asioita. Hän kertoo esimerkin musiikintunnilta. Luokassa laulettiin venäläistä laulua Kalinka. Lindberg muisti Leningrad Cowboys -yhtyeen esittäneen kappaleen aikoinaan venäläisen kuoron kanssa Helsingin Senaatintorilla. Youtube-video kertoi enemmän kuin pelkkä opettajan kertomus.
Pronomineja käsitellessään Risto Koistinen soitatti ja näytätti oppilaille Spede Pasasen Pronominirockin.
Taulu ei tuo älyä
Risto Koistisen mielestä älytaulua voi käyttää lähes kaikissa oppiaineissa, liikunnassakin vaikkapa liikesarjojen näyttämiseen. Erityisen hyvä opetuksen apuväline ja elävöittäjä se on hänestä äidinkielessä, matematiikassa, luonnontieteissä ja maantiedossa. Esimerkiksi kemiassa käytännönkokeen tai luonnontieteissä perhosen pystyy näyttämään koko luokalle eikä vain eturiville.
Valmiita ohjelmia, karttoja, valokuvia, elävää kuvaa ja muita opetuksen elävöittäjiä on kosolti. Verkossa mahdollisuudet kasvavat.
Älytaululla voi esimerkiksi tehdä ja tarkistaa tehtäviä, harjoitella, etsiä ja yhdistellä tietoja ja kuvia eri lähteistä, rakennella pikku hiljaa vaiheittain kokonaisuuksia ja tallentaa ne myöhempää käyttöä varten. Näitä kaikkia apuvälineitä voivat käyttää opettajat tunteja rakennellessaan ja opettaessaan sekä oppilaat oppiakseen.
Koistinen muistuttaa, ettei älytaulu ole kuitenkaan mikään taikasauva. Se ei ole sinällään älykäs eikä tuo älyä. Opiskeluun tarvitaan edelleen kirjoja, lukemista, kirjoittamista, laskemista ja oivaltamista.
– Älytaulu on apuväline oppimiseen ja opetukseen. Sillä saadaan opetuksesta elävämpi.
Lisäopetusta kaivattaisiin
Kirkonmäen koululla on kaksi älytaulua tietokoneineen, ja dokumenttikameroineen ja ne on sijoitettu kiinteästi kahteen luokkaan. Näilläkin pärjätään, mutta jos jokaisessa luokassa olisi omansa, niin älytauluista saataisiin paras teho irti opetuksessa ja kynnys niiden käyttöön madaltuisi.
– Paljon riippuu opettajan omasta mielenkiinnosta, miten hän saa hyödynnettyä älytaulua. Olen huomannut, että joka päivä opin uutta, kertoo Risto Koistinen.
Koulunjohtaja Koistinen toivoo opettajille lisäkoulutusta älytaulujen käyttöön. Nyt käytön opettelu on tapahtunut pääosin omatoimisesti ja niin sanotusti kantapään kautta.
– Älytaulu vaatii oman opettelemisensa. Sitä pitää käyttää ja uskaltaa etsiä sille uusiakin polkuja, sanoo Koistinen ja muistuttaa konferenssimahdollisuudesta, jossa kaupungin kaikki koulut voisivat vaikka seurata omissa luokissaan samaa tilaisuutta ja osallistua heti keskusteluun.
