Heidit ja leidit jäällä!

0
Heidi ja Heidi, leidi ja leidi, Ihamäki/Mäkinen pitivät suuresti liikuntapäivästä. Tänne toistekin!

Laaja järviaukea on nyt somerolaisten
kohtauspaikka ja yhteinen olohuone

– Ensimmäistä kertaa ollaan jäällä koko perheen kanssa. Perttu on vielä vaunuissa, mutta Kusti ja Rene pitävät liikkumisesta, huikkaa lastenvaunujen ja poikien kanssa rannalle juuri pysähtynyt Heidi Mäkinen keltaisine letteineen.

Toinenkin Heidi löytyy. Heidi Ihamäk i tuli myös rantaan, ja on lähdössä uudelle lenkille.

Heidit ja leidit jäällä! Kumpikin naisista nauraa iloissaan sanaleikkiä.

Havuharju–Hovimäki -reitti on ollut suosittu. Heti ensimmäisestä talvesta, vuodesta 2008 lähtien.

Liikunnan iloa jäältä
Havuharju–Hovimäki -reitti on avattu

Valkeaa lunta on vähäisesti hiihtämiseen, mutta onneksi jää kestää. Hirsjärvellä jään paksuus on yli 20 senttiä. Vahvaa kuin mikä, eikä ole vesi päällä, kuten viime talvena.

Havuharju–Hovimäki -reitti aukesi hiihtäjille ja luistelijoille tapanina 26.12. Myös muille, sillä jäällä kelpaa kävellä, työntää potkukelkkaa tai lykkiä vaikka lastenvaunuja.

Luistelureitin lisäksi jäällä on hiihtoreitit perinteiselle ja vapaalle hiihtotyylille. Perinteisen latu menee kumpaankin suuntaan pareittain. Voi hiihtää omalla vauhdilla. Keskiviikkona satoi lunta, mutta reitti on aurattu uudelleen.

Lähtö on osoitteessa Havuharjuntie 23, eli kesäteatterin alapuolelta. Liikkuminen retkiluistelureitillä tapahtuu omalla vastuulla.

Hovimäkeen on matkaa 5,5 kilometriä, edestakaisin 11. Reitti jatkuu sen jälkeen vielä Seeterin kartanolle. Siitä kartano on sopinut Pihapalvelu Puttisen kanssa erikseen, mutta reittiä saavat käyttää kaikki kuntalaiset. Edestakainen matka on 13 kilometriä.

Ulkojääkentät valmistuivat Kirkonmäen ja Joensuun koululle tiistaina. Jäähallin pihan kaukalo on ollut avoinna jo aiemmin.

Moottorikelkkailijoiden tavoite on avata kausi tammikuun toisella viikolla. Avoimet urat näkee tuolloin kerhon nettisivuilta.

Kunniakasta historiaa:
Havuharjun matkaluistelureitin historia juontaa 2008 helmikuuhun.

Tuolloin peilikirkas teräsjää houkutti loppiaisesta asti viekkaasti retkiluistelijoita. Missä tahansa pystyi luistelemaan.

Sitten satoi lumi. Lamminniemellä asuva Mika Sirro ei jäänyt odottelemaan tulevien talvien jääkelejä, vaan pani lumiauran mönkijänsä eteen. Hän teki reitin Hovimäkeen ja jatkoi vielä Viikkiin asti ( Somero-lehti 27.2.2008).

Samalla muuttui harrastuksen nimike. Retkiluistelua harrastetaan vapailla luonnonjäillä, usein kaukanakin rannoilta.

Matkaluistelu sen sijaan on auratuilla luonnonjäillä tapahtuvaa luistelua. Monin paikoin kunnalliset liikuntavirastot olivat auranneet luonnonjäille tehtyjä jääratoja, ja niitä myös jäädytettiin uudelleen vettä pumppaamalla.

Täällä toimeen tarttui ensimmäisenä yksityinen harrastaja. Sirro putsasi lumet, ja muut matka- sekä kuntoluistelijat ottivat kiitollisina tarjouksen vastaan. Eräiden ”matkamittariin” kertyi yli tuhatkin kilometriä.

Someron Liikunnan tuolloinen toiminnanjohtaja Arvi Teppala totesi, että tulevina talvina järvien jäihin tulisi uusina liikuntapaikkoina kiinnittää kasvavaa huomiota. Monilla paikkakunnilla aurinkoladut ja luisteluradat olivat jo kasvattaneet suosiota.

– Someron Liikunnalla on nimetyt liikuntapaikat, joita se hoitaa. On tietyt kentät, uimarannat ja ladut, mutta muun muassa Havuharju–Hovimäki -latua ei mainita missään. Varsinkin kun lumiolosuhteet ovat huonot, ladun tekeminen jäälle on hyvä ja tervetullut vaihtoehto, Arvi Teppala lausui haastattelussa.

Teppala myönsi, että retkiluistinkaupan vilkkaus oli luonut ”paineita” ottaa matkaluistelumahdollisuudet entistä paremmin huomioon liikuntapaikoissa.

– Sirron Mikan radan auraus on ison hatunnoston arvoinen paikka. Se on vuoden liikuntateko!

– Ajatuksissa on, että järvelle voitaisiin vakiinnuttaa yleinen liikuntapaikka, jossa olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävissä sekä hiihtolatu että luistelurata. Myös ovaaliradan tekemistä meidän pitää tulevina talvina harkita, Teppala jatkoi.

Osmo Kiiski on aina pitänyt liikunnasta.

Nykypäivää:
Näin kaupunki lähti Somerolla jatkamaan ideaa. Talvet olivat menneet yhä kehnommiksi, joten matkaluistelurataan yhdistettin myös hiihto.

Tänäkin talvena reitti on jälleen kerran avoinna.

Osmo Kiiski on ollut kaikkina vuosina yksi reitin uskollisimpia käyttäjiä. Hän hiihtää ja luistelee. Samat hiihtokengät käyvät. Kengän pohjiin vain jääterät luistelua varten.

Tiistaina Kiiski oli jäällä luistimilla. Tavoitteena oli yli 20 kilometrin matka. Ulkoliikunnan lisäksi hän tykkää käydä Someron Säästöpankin alakerrassa sijaitsevassa kuntosalissa. Yhdessä Eläkeliiton Someron yhdistyksen porukan kanssa.

– Jäällä liikkumista varten on sekä varjoinen että aurinkoinen puoli. Ja kun laittaa nastakegät jalkaan, voi tänne tulla hienosti reippailemaan kävellen, Kiiski houkuttaa.

Jäällä onkin runsaasti muita ihmisiä. Siitä kertoo omaa kieltään kesäteatterin parkkipaikan yli 20 autoa.

– Tämä käy lapsille ja ikäihmisille, jotka eivät kaipaa mäkiä. Ei parane valittaa, kun on tällainen paikka saatu! Kiiski ylistää.

– Kun muut ovat tällaisen saaneet aikaiseksi, niin ei tarvitse katsoa muuta kun peiliin, että lähtee liikkeelle. Kännykän gps näytti 5,66 km Hovimäkeen. Aikaa kului 30 minuuttia, kun piti hetkeksi seisahtua juttelemaan Nuotion Ollin kanssa.

Kati Toukkari, Leo Saarinen ja Sirkku Toukkari saavat pukea luistimet nuotion lämmössä.

Kyösti Kuivala oli jo kehottanut Somerolla Digital Wells -porukan WhatsApp -ryhmässä, että luistelussa kannattaa varata kypärä päähän. Jäässä on uria, joista osa pitkittäissuuntaisia reitin kanssa.

– Siinä on vaarana mennä nenilleen, ellei ole tarkkana. Itse olen kerran mennyt.

Kyösti Kuivala kertoo sen vuoksi enimmäkseen hiihtäneensä.

– Siirryin perinteiseen, kun selästä murtui välilevy. Lääkärin kanssa yhdessä käytiin läpi tapoja, miten ihmisen kuuluu pitää kunnostaan huolta.

Hän myöntää, että tykkäsi luistelusta.

Havuharju–Hovimäki -reitti on ollut suosittu. Heti ensimmäisestä talvesta, vuodesta 2008 lähtien.

– Vapaa tyyli on rennompaa ja nopeampaa – mukavampaakin – kun maisema vaihtuu. Vauhdintuotto on nelinkertainen hiihtoon verrattuna.

Kuivala kertoo nopeudekseen perinteisellä noin 8 kilometriä tunnissa. Kisoissa huiput menevät yli 20 km/t, luistelussa 25 km/t.

– Jotkut Niskaset ja muut menevät niitä vauhteja. Harrastelijallekin on ilo, jos on kunnossa ja on hyvät välineet. Homma helpottuu ja muuttuu iloiseksi.

– En laske matkoja. Aika ja liikuntakerrat ovat eniten ratkaiseva juttu. Huonossa kunnossa homma voi mennä puurtamiseksi. Mutta kunto nousee tuntuvasti jo kuudessa viikossa.

Ja kahdeksan viikon harrastus tuo kehoon pitkäaikaisia parannuksia.