Kouluverkon monipuolisuus, kaupungin näivettyminen. Meitä ihmisiä on monenlaisia. Toiset arvostavat isoja yksiköitä, kun taas toiset haluavat tarjota lapsilleen pienen kyläkoulun kasvuympäristön. Kummassakin opinahjossa on hyvät ja huonot puolensa. Keskittämällä kouluverkon ainoastaan isoihin yksiköihin tekee kaupunki kouluverkosta haavoittuvan. Ei pelkästään yhteiskunnan kohtaamien kriisien (esim. korona) vuoksi, vaan myös siksi, että ihmiset, jotka haluavat lapsensa käyvän koulua kyläkoulussa, siirtävät lapsensa matalalla kynnyksellä naapurikuntiin (joissa esimerkiksi koulukyydit on hoidettu lapsiystävällisesti) tai muuttavat perheineen kokonaan pois. Puhumattakaan heistä, jotka vasta harkitsevat asettumista perheineen kaupunkiimme kyläkoulu yhtenä muuttokriteerinään. Tällaisella politiikalla kaupunki edistää maaseudun väestön vähenemistä ja vähentää alueen vetovoimaisuutta (Olli Lehtonen, 2021, Primary school closures…) ja samalla näivettää koko kaupunkia (esim. lukion tulevaisuus, perheet asioivat muualla ja kaupungin elinkeinoelämä kärsii). r
Koulukuljetukset. Koulun sulkemisella tulee pakosti lasten kannalta paljon negatiivisia vaikutuksia. Yksi keskeisimmistä huolenaiheista ovat koulukuljetukset. Ensinnäkin aika, jonka lapset joutuvat koulukuljetuksissa viettämään, tulee väistämättäkin pidentymään. Tämä aika on pois lasten omasta ajasta, heidän lapsuudestaan. Tällöin esimerkiksi lapsilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa (yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten, koulutuksen järjestäjien sekä työnantajien tulee arvostaa ja edistää yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan). Lisäksi oppilaiden käytös esimerkiksi koulubussissa on ajoittain vähintään kyseenalaista (kuskilla ei keinoja puuttua, kaupunki ei ota vastuuta). Sellaiseen menoon ei haluaisi lastaan lähettää.
Kuten kaupungin päättäjätkin ovat todenneet, ei todenmukaisia laskelmia koulukuljetusten kustannuksista ole pystytty tekemään. Miten paljon vaikuttaa esimerkiksi tulevat EU:n tiukennukset koulukyytien vaatimuksista? Myöskään kestävän kehityksen näkökulmasta lapsien ajeluttaminen keskustaan ei ole missään muotoa järkevää.
Kyläkoulun hyötyjä. Me vanhemmat arvostamme kyläkouluissa sitä, että opettajat tuntevat (eivät pelkästään tiedä nimeltä) kaikki oppilaat, oppilaat tuntevat toisensa ja he oppivat ymmärtämään ja toimimaan eri ikäisten kanssa. Pienessä yhteisössä huonosta käytöksestä ja tyhmyyksistä jää helposti kiinni ja ennen kaikkea kiusaamiseen pystytään puuttumaan nopeasti. Koska oppilaat oppivat tuntemaan toisensa, he oppivat myös ymmärtämään toistensa erilaisuutta ja saavat olla sellaisia kuin ovat. Opettajien vaihtuvuus kyläkouluissa on yleensä niin pientä, että opettajat ja perheet tuntevat useimmiten toisensa jo pidemmän ajanjakson ajalta sisarusten kautta. Tämä helpottaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Lisäksi pienessä yhteisössä oppilaiden perheet oppivat tuntemaan toisensa. Koko kylä kasvattaa -sanonta toimii täällä. Kaikki nämä asiat luovat lapsen elämään turvallisuutta ja kehittävät yhteisöllisyyttä koulussa.
Pienen yksikön etuja on myös sen joustavuus ja kyky reagoida nopeasti muutoksiin. Asioita tehdään yhdessä koko koulun voimin (esimerkiksi monialaiset oppimiskokonaisuusprojektit, juhlapäivien ohjelmat..). Ja siinä, missä liikuntasalissa hävitään, meidän koulussa saa nauttia upeasta ja monipuolisesta luonnosta, hyvinhoidetusta pururadasta/hiihtoladusta, luistelukentästä sekä puhtaasta ilmasta.
Pitkäjärven koulun
vanhempainyhdistys