Teksti ja kuvat Timo Kalenius
Suomessa sotaveteraanilla tarkoitetaan nykyisin yleensä talvisotaan, jatkosotaan tai Lapin sotaan osaa ottaneita henkilöitä sisällissodan veteraanien jo kuoltua. Myös Lotta Svärd -järjestössä sota-aikana palvelleita naisia kutsutaan sotaveteraaneiksi.
Suomen sodissa vuosina 1939–1945 rintamalla haavoittui ja sairastui yhteensä noin 205 000 henkilöä. Pysyvästi vammautuneiden määräksi on arvioitu noin 90 000 henkilöä. Pari vuotta sodan päättymisen jälkeen säädettiin sotilasvammalaki, jonka nojalla sotainvalidit saavat edelleen hoitoa ja kuntoutusta. Lakia on myöhemmin täydennetty useita kertoja. Sotainvalidien johdonmukainen kuntoutus on aloitettu 1960-luvun alussa.
Tämän vuoden alussa veteraaneja oli keskuudessamme vielä 5886 ja sotainvalideja oli elossa 800. Viime vuonna siirryttiin maassamme historialliseen tilanteeseen, sillä enemmistö elossa olevista veteraaneista on nyt naisia. Syy tähän on siinä, että naisveteraanit ovat keski-iältään jonkin verran miespuolisia veteraaneja nuorempia ja elävät tilastollisesti pidempään. Kelan tilasto rintamalisän saajien tilaston mukaan miehiä näistä on 2 752, naisia 3 134.
Vaikka veteraanien määrä vähenee, elävät veteraanit yhä pidempään. Miesten keski-ikä on jo 95,8 ja naistenkin 94,7 vuotta.
Someron Sotaveteraanit ja Sotainvalidien veljesliiton Someron osasto tekevät yhteistyötä kaikkien vielä elossa olevien veteraanien ja invalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi.
Somerolla on jäljellä 16 sotaveteraania, joista tunnuksen omaavia naisia puolet. Tämän lisäksi on leskiä 25 ja veteraanien puolisoita 3.
Sotainvalideja on jäljellä yksi, Kalevi Sahlström, joka täyttää tammikuun 29. päivä 100 vuotta. Leskiä on kymmenen.
– Rintamaveteraanitunnuksen saavat kaikki, jotka ovat olleet sotatoimialueella oli sitten kyse miehistä tai naisista. Tunnukset ovat Puolustusvoimien ja puolustusministeriön myöntämiä ja oikeuttavat laeissa ja asetuksissa säädettyyn oikeuteen saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia, kertoo Someron Sotaveteraanien puheenjohtaja Kalervo Niemelä .
– Sotainvalidit, jotka ovat sodissa vammautuneet, voivat saada korvausta valtiolta sotilasvammalain nojalla. Sotainvalidien hoidossa ja korvauksissa olennaista on vamman haitta-aste, joka ilmoitetaan prosentteina. Prosentit määrittävät, mihin kaikkiin palveluihin ja hoitomuotoihin sotainvalidi on oikeutettu ja näistä kustannuksista vastaa valtio, kertoo Sotainvalidein Someron osaston puheenjohtaja Heikki Kärri.
– Veteraanien puolisot ja lesket ovat myös avun ja tuen piirissä, sillä liitto, piiri ja veteraaniyhdistys ovat keskittyneet pitämään huolen myös heistä, lisää Niemelä.
Somerolla yhdistykset ovat yhteistyössä järjestäneet jäsenilleen vuosikymmenien ajan monenlaisia tapahtumia, kesäretkiä ja virkistyspäiviä aina ulkomaita myöten. Varoja toimintaan on saatu yksityisellä lahjoituksella, keräyksillä, paikallisten yritysten ja Someron kaupungin tuella sekä kannattajajäseniltä, joita nykyään on 140.
– Rahatilanteeseen vaikutti oleellisesti Someron sotaveteraanien saama yksityinen lahjoitus noin 10 vuotta sitten. Sen turvin pystyimme toimimaan aina vuoteen 2015 asti, jolloin vasta järjestimme ensimmäisen julkisen keräyksen, kertoo Niemelä.
Itsenäisyyspäivää juhlitaan Somerolla perinteisin menoin.
– Viemme yhteisen seppeleen sankarihaudoille Somerolla ja Somerniemellä, jonka jälkeen molemmissa paikoissa on itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia, kertovat Niemelä ja Kärri.
Taidetalo Aholasta löytyy myös Perinnehuone, johon on saatu lahjoituksina runsaasti sota-ajan esineistöä. Ne halutaan säilyttää muistona tuleville sukupolville.
Taloa remontoidaan kulttuurigalleriaks ja näyttelytila on toistaiseksi pois käytöstä. Talon omistaa Someron kaupunki ja kulttuurigalleriasta huolehtii Someron Kulttuuri.
