Sana ”kaljama” voi olla vieras, mutta katalaa keliä se tarkoittaa: iljanteista, jäistä ja liukasta. Kuten maanrakennusmestari Jyrki Rinta-Paavola tietää, talvet eivät ole kuten ennen.
Nollan vaiheilla sahaavat lämpötilat, väliin pakkasta ja välillä lämpöasteita, kiusaavat ihmisten arkea. Omakohtaisesti niiltä voi säästyä olemalla varovainen ja hankkimalla pitävät kumipohjat. Kunhan sellaiset löytää, sillä niitäkin edelleen on olemassa; taikka riittävän määrän teräviä piikkejä jään ja kengän väliin.
Hiekka pelastaa monelta kaatumiselta, mutta kaikkeen ei sekään riitä.
———————-
Jalankulkijoiden kokemuksen mukaan liukkainta on silloin, kun kirkkaan ja muhkuraisen jään päälle tulee vettä. Vähintään yhtä hankalaa on, kun jään päälle sataa irtonaista, höytää lunta.
Viime päivät, jo yli viikko, on ollut todella liukasta. Lämpötila sahaa nollan vaiheilla, väliin tulee vettä, lunta ja pakkasta. Helpotusta ei ole luvassa, jos jää piileskelee lumen alla.
Someron kevyen liikenteen väyliä hiekoitetaan tarpeen mukaan, myös viikonloppuisin. On laadittu kiireellisyys- ja marssijärjestys, milloin mikäkin väylä hiekoitetaan.
Kaupunki hoitaa keskusta-alueella sijaitsevat omat väylät urakoitsijatyönä, joista vastaa Markku Älli Ky.
Päätökset hiekoituksista tekee maanrakennusmestari Jyrki Rinta-Paavola. Pitkällä kokemuspohjalla on suuri osuus, sillä hän aloitti työt kaupungilla tammikuussa 2004.
– Päätökset syntyvät yhdessä urakoitsijan kanssa. Toki säätiedotuksia katsotaan aina etukäteen. Nyt on ollut haastavat kelit, mutta töissä edetään aina tietyn marssijärjestyksen mukaisesti, Jyrki Rinta-Paavola toteaa.
– Ykköskohde on Joensuuntie ja sen varret. Toisella sijalla ovat tietyt, hankalaksi todetut pisteet taajamakartalla. Niitä ovat jyrkkä Kermisenkuja, kuin myös Kirkkokuja, joka sekin on Härkäläntiehen nähden mäessä.
Lisäksi keskustassa on hiekoituksen suhteen muutamia tärkeitä risteyskohtia, kuten esimerkiksi Harjuntie, joka lähtee ylämäkeen. Lamminniementielläkin on mäkiä.
Tärkeää on myös koulujen läheisyys, joissa liikutaan paljon.
– Ohikulkutieltä ja Turuntieltä risteävillä teillä ongelmia aiheuttaa autonpyörien mukana kulkeutuva suola, jonka seurauksena ajoväylille tulee urat. Ne syö suola, Rinta-Paavola huomauttaa.
Erikseen ovat Ely-keskuksen vastuulla olevat kevytväylät Helsingintien, Hämeen Härkätien, Härkäläntien ja Turuntien varrella, joiden talvikunnossapidosta huolehtii KMS Palvelu Oy.
Näitä Elyn väyliä on pituudeltaan yllättävän paljon. Rajanpito on kaupungin suhteen selkeä, vain Härkäläntie muodostaa poikkeuksen. Siellä kaupunki hoitaa alkupään talvikunnossapidon Harjuntielle asti, josta eteenpäin hoito menee Ely-keskuksen piikkiin.
Kiinteistöjen pihoista huolehtii Someron Talkkari Oy, joka tiukan paikan päälle puskiessa tulee auttamaan myös Markku Älliä kevyen liikenteen väylille.
Vaativia paikkoja on useita, joiden kärkipäässä on terveyskeskuksen mäki ja piha-alue. Viettävä luiska on heti pääoven edustalla ja kaltevia pintoja on muuallakin. Terveyskeskusta käyttävien liikkuminenkin on usein heikentynyt.
Jyrki Rinta-Paavola kaipaa takaisin perinteistä, vanhan ajan talvea.
– Sellaista, että pitäisi välillä reilusti pakkasta ja välissä olisi kunnolla sulaa. Sellainen olisi talvikunnossapidon kannalta paljon helpompaa.
Mutta on vain elettävä nykyisyyden kanssa.
– Joka paikkaan ei kerta kaikkiaan kerkiä samaan aikaan, yhdellä kertaa. Hiekoitus auttaa, mutta ei sekään kaikkea ehkäise. Hyvin hoidettuun kevyen liikenteen väylään mahtuu aina yksi kengän mentävä reikä. Hyväpohjaisia talvikenkiä tarvitaan aina.
Kaupungintalolla alkoi viime maanantaina irrotettavien liukuesteiden jako vuonna 1956 ja sitä aiemmin syntyneille. Kysyntä oli suurta ja isot koot yli 40 loppuvat jo kättelyssä. Ensi viikolla on toiveissa saada lisää.
Nastoissakin on eroja. Pyöreäkärkiset nastat ovat nastakengissä yleisiä, mutta tähtikuvioinen nasta pureutuu jäähän terävämmin.
—————————————————
Liukastelu käy kalliiksi
Liikenneturvan tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista liukastuu ulkona vuosittain. Kaikenikäiset liukastuvat, mutta liukastumisista aiheutuvat vammat ovat yleisesti pahempia iäkkäillä.
Vuosittain Suomessa sattuu keskimäärin 1 096 000 tapaturmaa, joista yli kolmannes on kaatumisia ja liukastumisia. Liukastumisista 75,8 prosenttia tapahtuu tammi–huhtikuussa. Talvisin ulkona tapahtuu noin 20 000 liukastumista kuukaudessa. Arvio on, että liukastumiset maksavat vuosittain 420 miljoonaa euroa sairaanhoitokuluina, vakuutuksina ja sairaspoissaoloina.
Liukastumistapahtumista aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset suhteessa katujen kunnossapidon kustannuksiin.
Lähteet: THL, Invalidiliitto, Tapaturmavakuutuskeskus
ja Liikenneturva