Sote, sosiaali- ja terveydenhuolto, mikä Somerolla toimii perusturvan nimellä, on kaupungin hallinnon aloista suurin kustannuksiltaan, työntekijämäärältään ja tehtäviltään. Perusturvan osuus kaupungin menoista on 59 prosenttia.
Soten tehtäväalueet ovat moninaiset ja ainakin jotkin näistä koskettavat meistä jokaista jossain kohtaa elämäämme. Näiden yhteiskunnan palveluiden tarkoituksena on auttaa ihmistä eteenpäin silloin, kun omin avuin ei selviä.
Terveydenhoidon tehtäväalueita ovat muun muassa neuvola, kouluterveydenhoito, terveyskeskus ja sen lääkärien ja hoitajien vastaanotot, laboratorio, röntgen, kuntoutus ja sairaalamainen hoito-osasto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdehoito sekä työterveyshuolto. Nämä kaikki ovat siis terveyskeskuksemme omaa tuotantoa. Kun omat palvelut eivät riitä, on avuksi suurempiin pulmiin ostettu erikoissairaanhoitoa. Kustannuksista paikallinen osuus on ollut noin 1/3 ja erikoissairaanhoito 2/3.
Sosiaalihuollon tehtäväalueita ovat sosiaalityö, vammaispalvelut ja kehitysvammatyö sekä vanhustyö.
Sosiaalityö pitää sisällään lapsiperheitä tukevia ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluita, aikuissosiaalityötä, päihdehuollon palveluita ja työllisyyspalveluita.
Vammaispalvelut ja kehitysvammatyö tukevat vammaisten elämästä selviytymistä eri tavoin ja kulkevat rinnalla usein koko elämän matkan.
Vanhustyö sisältää vanhusneuvolan ja sen palveluohjauksen sekä kotihoidon, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen ryhmäkotien palvelut. Myös omaishoitajien palvelut kuuluvat tehtäväalueeseen. Omaishoitajia Somerolla on 60–70. Meillä budjetti on rakennettu niin, että määrärahat eivät rajoita omaishoitosuhteen aloittamista. Kotihoidon tukipalveluna kaupunki tuottaa ateriapalvelua, mutta muut varsinaisen hoidon ja hoivan tukipalvelut, kuten siivous pitää hankkia yksityisiltä tekijöiltä.
Kaikkien näiden ja erikoissairaanhoidon sekä pelastustoimen palveluiden hallinnossa ja järjestämisessä on nyt menossa iso muutos, kun ne ovat siirtymässä pois kunnilta uuden maakunnallisen hyvinvointialueen päätettäväksi ja järjestettäväksi koko Varsinais-Suomen alueella.
Alueen käytännön töistä tulee huolehtimaan yli 20 000 työntekijää.
Muutoksen tavoitteena on turvata kansalaisten tarvitsemat palvelut jatkossa. Erityisesti hyvin toimivien lähi- ja peruspalveluiden on tarkoitus auttaa paitsi niitä kulloinkin tarvitsevia, myös kokonaisuuden toiminnan ja talouden hallintaa.
Nyt menossa olevissa aluevaaleissa valitaan aluevaltuustoon 79 jäsentä päättämään näiden palveluiden järjestämisestä maakuntasi hyvinvointialueen ihmisille. Päätöksenteko siirtyy uuteen aluevaltuustoon, mutta palvelut tarvitaan ja tarjotaan edelleen paikallisesti.
Mirja Rouhiainen