Suomen riistakeskus myönsi joulukuun lopussa kannanhoidollisen poikkeusluvan Somerniemen kolmen suden käsittämän perhelauman ampumiseen. Sen mukaan jahtiin voi lähteä korkeintaan 50 metsästäjää 1. helmikuuta.
Riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksillä on 30 vuorokauden valitusaika. Päätös päivätty 29.12.
Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys vaatiikin nyt Turun hallinto-oikeudelta riistakeskuksen päätökselle kiireesti täytäntöönpanokieltoa.
Perjantaina hallinto-oikeuteen toimitetun valituksen ovat allekirjoittaneet myös Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen ja Uudenmaan piirit.
Luonnonsuojeluyhdistykset vetoavat valituksessa muun muassa sekä EU-tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin.
EU-tuomioistuin on todennut ennakkoratkaisussaan, että kannanhoidollisilla poikkeusluvilla pitää olla selvät ja täsmälliset, tieteelliseen tietoon pohjautuvat perusteet.
Korkein hallinto-oikeus totesi pari vuotta sitten, että Pohjois-Savossa tapettiin lainvastaisesti seitsemän sutta. Riistakeskus oli myöntänyt metsästykseen kannanhoidolliset poikkeusluvat, joita se oli perustellut salametsästyksen torjunnalla.
Nyt tehdyssä valituksessa nostetaan erityisesti esille niin sanottu suotuisa suojelutaso, jolla tarkoitetaan susikannan säilymistä elinkelpoisena luontaisessa ympäristössään pitkällä aikavälillä.
– Riistakeskuksen päätös on mielestämme lainvastainen eikä suotuisaa suojelutasoakaan ole vielä määritetty, toteaa Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juri Suvitie .
Luke on parhaillaan kehittämässä laskentatyökalua, jolla suojelutason viitearvot voidaan määritellä. Mallinnuksessa huomioidaan muun muassa susikannan ominaisuudet, genetiikka ja populaatio-ekologia. Projekti valmistunee syksyllä.
Suvitie ei otakaan näin ollen kantaa siihen, mikä mahdollisesti olisi oikea susimäärä esimerkiksi Salon seutukunnalla.
– Suotuisan suojelutason viitearvo tullee näyttämään, kuinka paljon susia pitäisi tieteellisesti laskien olla. Eli sen saamiseksi kannattaisi odottaa syksyyn.
Yleisesti yhdistys ei kokonaan ole susien tappamista vastaan.
– Toki olemme luonnonsuojeluyhdistys ja susi on alueen metsissä elävä suojeltu eläinlaji. Mutta periaatteessa emme ole susien ampumista vastaan, jos se tehdään oikein perustein, Suvitie toteaa.
Lukesin suotuisan suojelutason viitearvojen määrittämishankkeen väliraportissa Luke arvioi syksyllä, että Suomessa pitäisi olla vähintään 500 sutta.
Vuosi sitten maaliskuussa Suomessa oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä 18–25 susiparia ja 32–38 perhelaumaa. Susireviirejä oli yhteensä 54–59, mukaan lukien rajareviirit ja poronhoitoalueen reviirit. Eli arviolta Suomessa oli noin 300 sutta, joista vain osa oli lisääntyviä yksilöitä. Susien määrä on aina pienimmillään maaliskuussa ennen kevään pentujen syntymistä.
– Ensi maaliskuussa reviirejä ennustetaan olevan 53−83, joista laumoja 90 prosentin todennäköisyydellä 21−43, kertoo Luken erikoistutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksen verkkosivulla.
Somerolla liikkuvan lauman ampumislupaa haki loppuvuodesta reilut parikymmentä metsästysseuraa yhdessä, sillä lauman reviiri ulottuu usean kunnan alueelle Torronsuon kansallispuistosta Suomusjärvelle saakka.
Somerolla tehtiin viime vuonna useita susihavaintoja eri puolilla kuntaa ja niin yksityiskotien kuin esimerkiksi päiväkodin ja yritystenkin lähituntumasta. Susien saaliiksi päätyi myös lampaita.
– Susien mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin, kuten kotieläinvahinkoihin, voidaan tarvittaessa puuttua vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla, ellei muita ratkaisuja ole, toteaa Juri Suvitie.
– Kannanhoidollinen metsästys on väärä tapa reagoida, hän painottaa.
Riistakeskus voi myöntää myös vahinkoperusteisia poikkeuslupia, ja poliisi voi antaa luvan eläimen lopettamiseen turvallisuussyistä.
Metsästysseurat lähtivät hakemaan ampumislupaa, koska olivat saaneet useita yhteydenottoja pelokkailta ihmisiltä.
– Meillä on sosiaalinen ja ekologinen konflikti, mikä pitää hoitaa. Eli emme ole lähdössä mihinkään hauskaan metsästystapahtumaan. Toivottavasti ei tule mutkia matkaan ja asia hoituu, kertoi lupa-asiaa seurojen puolesta hoitanut Antti Hiltunen joulukuussa.
Myös Suvitie ymmärtää, että ihmiset pelkäävät.
– Suuri osa ihmistä pelkää erilaisia asioita, eikä pelkoa voi vähätellä. Suden kohdalla suuri syy pelkoon on susista kerrottu väärä käyttäytymistieto.
– Sudella on isot reviirit, se liikkuu laajasti. Nykyisessä pirstalaisessa maisemassa eläin osuu väkisinkin välillä lähelle asutusta. Susi on kuitenkin ihmisarka eläin. Silloin kun ihmiset tekevät havaintoja auton ikkunan läpi tai sisätiloista käsin, susi ei näe ihmistä, joten uskaltautuu sen vuoksi lähelle, Suvitie toteaa.
Riistakeskus myönsi joulukuussa yhteensä 18 kannanhoidollista poikkeuslupaa kolmelle laumalle ja yhdelle susiparille eri puolilla Suomea.
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen ja EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltu eläin. Tappamiseen voi saada luvan ainoastaan poikkeustapauksessa.