
Pia ja Tuomo Maavirran työ on kulkenut pyörien päällä. Aikaisemmin ambulanssilla, nyt pari vuotta alla on ollut taksi. Hyvin usein edelleen määränpäänä sairaala, terveyskeskukset, tutkimukset ja hoidot. Mutta myös iloisemmat ajot, kun väki vaihtaa vapaalle.
Martti Maavirta perusti Sairaankuljetus Maavirta Ky:n vuoden 1981 lopussa. Sitä ennen hänen työvälineensä oli taksi. Taksin ohessa hän ajoi 1960-luvulla myös sairasautoa yhdessä Kauko Kuisman, Pentti Raitasen ja Eino Järvisen kanssa kompuksessa.

Kuljetukset ovat kulkeneet suvussa, sillä Martin isä Lauri Maavirta aloitti 1920-luvulla kuorma-autolla. Sotien välissä mukaan tulivat taksit.

Tuomo Maavirta on ollut mukana siitä asti, kun sai ajokortin vuonna 1982. Hän opiskeli lääkintävahtimestariksi ja sittemmin sairaanhoitajaksi.
– Jotenkin se on aina ollut selvää, että minä ryhdyn näihin hommiin. Isän mukana totuin jo pienestä pitäen työhön, ja mitä se vaatii.
Vuonna 1999 hän otti vastuun yrityksestä vaimonsa Pian kanssa, joka on myös koulutukseltaan sairaanhoitaja.

Avioparin luotsaama yritys Maavirta Oy vastasi Someron sairaankuljetuksista 20 vuotta. Oli lähdettävä ajoon, kun toisilla oli hätä. Asiat jäivät kotona silleen. Yöpäivystysten aikaan varusteet odottivat sängyn vieressä valmiina kuin palomiehillä.
Pariskunnalla oli töissä useampi vakituinen työntekijä sekä keikkatyöntekijöitä. Yritys on palkittu Someron vuoden yrityksenä. Oli kurssituksia, koulutuksia ja testauksia, jotta tiedot ja taidot pysyivät ajan tasalla. Ensihoidon laatusertifikaatti hankittiin.

– Se on ulkoisesti auditoitua, eli ammattilainen tarkistaa ja arvioi, että työmme täyttää tietyt kriteerit ja on hyvänlaatuista. Viime vuonna laatusertifigaatti laajentui myös taksiliikenteeseen, kertoo Tuomo Maavirta.
Pari vuotta sitten Maavirrat hävisivät kilpailutuksen ambulanssiyrittäjyydestä ja joutuivat irtisanomaan työntekijänsä.
Yksi vanha työ sairaankuljetuksen puolella jatkuu. Joka neljäs viikko heidän vastuullaan on Varsinais-Suomen kiireetön sairaankuljetus.
Maavirrat palasivat yrityksen juurille taksiautoilijoiksi 2019. He hankkivat alalla pitkään toimineelta somerolaiselta Mika Järviseltä toisen taksin, ja samalla Järvisestä tuli työntekijä. Järvinen jäi eläkkeelle viime kesänä, mutta tekee Maavirroille töitä aina tarvittaessa.
– Siirtyminen takseihin ei ollut vaikeaa. Edelleen pitää olla valmiina palvelemaan asiakkaita milloin vaan.
– Se ero on, että nyt meillä ei ole niin paljon työntekijöitä apuna. Mikan lisäksi auttaa pari keikkaukuskia ja meidän Sakari joskus.
Asiakkaita viedään paljon Kela-kyydeillä sairaaloihin tutkimuksiin ja hoitoihin. Pia Maavirta sanoo, että sairaanhoitajan ammattitaidosta ja työkokemuksesta ensihoidossa on etua.

Yrityksellä on normaalipäivisin kaksi autoa ajossa.
Tuomo Maavirta sanoo, että autojen pitäisi olla sellaisia, joilla voisi kuljettaa niin pyörätuolilla ja paareilla vietäviä asiakkaita, mutta myös omin jaloin käveleviä.
– Päivisin liikkuvat vanhukset. Nuoriso käyttää viikonloppuisin ja iltaisin. Keski-ikäiset ovat vähemmistönä.
Niin sanottu Bernerin taksiuudistus sai aikaan monia epäkohtia. Taksien asemapaikat poistettiin ja paikkakuntakohtaiset taksikiintiöt vapautettiin.
Samassa yhteydessä päivystysvelvoite poistui. Somerolla on kuitenkin sovittu, että edelleen päivystetään. Päivystyksestä vastaa yhdeksän taksiyrityksen rinki.
– Onhan se raskasta ja tietyllä tavalla epäoikeudenmukaista, että vain tietty porukka hoitaa päivystyksen. Mutta kyllä taksi pitää olla saatavissa. Mielestäni kunnassa täytyy olla taksi päivystämässä, jotta ihmiset saavat kyydin oli mikä tahansa vuorokaudenaika, toteaa Tuomo Maavirta.
Hän kuvaa Bernerin uudistuksia huonoiksi päätöksiksi.
– Asioita vapautettiin liikaa. Samalla tuli Kela-kilpailutus. Sitä ei ajateltu, ettei maaseudulla ole tarpeeksi keikkavolyymia.
Bernerin uudistuksia on osittain jo muokattu. Kela-ajoissa asiakas voi toivoa ensin kuljettajan kanssa sovittuaan välityskeskukselta määrättyä taksia ja pääsee paluumatkan kotiin saman kuljettajan kyydissä.
Koronapandemian alku vei Kela-ajot minimiin.
– Olemme hakeneet koronatukia ja saaneetkin. Niiden avulla saimme pidettyä kuljettajamme töissä pahimpaan aikaan, kertoo Tuomo Maavirta.
– Viime kesänä ihmiset uskaltautuivat jo hieman huvittelemaan. Kun Forssassa, toisen sairaanhoitopiirin puolella ei ollut vielä niin kovia rajoituksia kuin Varsinais-Suomessa, niin kapakoihin ja bileisiin vietiin väkeä juhlimaan.
– Työllämme on merkitystä, kun asiakas saa hyvän kyydin, kiteyttää pariskunta.
Pia Maavirta sanoo onnistuneensa, kun saa järjesteltyä asiakkaalle kyydin juuri silloin, kun tämä sitä tarvitsee.
Metsä- ja puuhommat tainnuttavat Tuomon stressin. Pia unohtaa kiireen mökillä.